Euroopan unioni on päättänyt jo ajat sitten rakentaa Euroopan laajuista liikenteen kantaverkkoa, joka tunnetaan lyhenteellä TEN. Uutuutena mukaan on tullut ns. HIT-2 Corridors laajennus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa polttokennoautolla matkustelu pitkin vanhaa mannerta.
Tämä verkko kantaa Suomeen asti. Suomalainen Woikoski julkaisikin keskiviikkona tankkausaseman, joka viedään Ruotsin Göteborgiin.
Vety ja sen käyttö autojen polttokennoissa on jännästi tunteita herättävä asia. Kirjotin asiasta jo kertaalleen (”Sittenkin polttokenno ja vetyauto”). Vety liikennepolttoaineena on filosofisesti lähellä nykyisiä polttonesteitä: Autoja ajetaan tankillisella ehkä 500-600 kilometriä ja menovettä tankataan huoltamolla. Sähköautoilija ”tankkaa” enimmäkseen kotona ja ajaa täydellä latauksella reilut sata kilometriä (ja Tesla-kuskit 300-400 km).
Vety on energiatehokkuudessaan mainio bensaan ja dieseliin verrattuna. Sitä tuotetaan Euroopassa, eli polttokenno vähentää EU:n riippuvuutta epävakaan Venäjän tai Lähi-Idän raakaöljystä. Ja toisin kuin sähköä, vetyä voidaan varastoida.
Mutta jos vetyä tuotetaan sähköllä, elektrolyysillä vedestä, sen energiatehokkuus on heikko sähköautoon verrattuna. Moderni sähköauto kuluttaa sähköä noin 15-25 kWh / 100 km, mutta vetyautolla lukema on ehkä 35-60 kWh/ 100 km kun huomioidaan veden elektrolyysi ja paineistuksen ottama energia.
Suomessa Woikoski laskee, että nykyisen teollisuuden sivuvirroista voidaan kerätä vetyä noin 7000 auton tarpeisiin. Tällä hetkellä tämä vety päästetään taivaan tuuliin vain siksi että se on jätekaasua. Niinpä hyvään alkuun päästään käytännössä nollapäästöillä.
Mahdollisuus varastoida vetyä on tärkeä pointti. Sähköauto on vain niin ympäristöystävällinen kuin lataushetken sähköntuotantopaletti on. Ajoittain energiaa tuotetaan ympäristöystävällisesti, mutta tammi-helmikuun pakkaskautena (kun hiiltä poltetaan piiput mustana) sähköauton lataus voi olla hyvinkin likaista. Vetyä sen sijaan voidaan (ainakin teoriassa) tuottaa varastoon silloin kun aurinko paistaa paneeliin ja mylly pyörii tuulen voimasta.
Vety mahdollistaa noin 600 kilometrin kantaman tankkaamisen alle viiteen minuuttiin. Sähköauton kuskille 20-30 minuutin pikalataus reilun sadan kilometrin välein on normaali asia. Niin sanotuille varhaisille omaksujille tämä ei ole ongelma.
Juuri tässä on keskeinen kysymys: Onko suuri yleisö valmis vaihtamaan bensa-autonsa näin usein, näin kauan lataavaan autoon? Pelkäänpä, että ei ole.
Vai ehtiikö akkutekniikka ja pikalaturit kehittyä 5-10 vuodessa siten, että pikalatureita ei oikeastaan tarvita – akku kun ladataan aina yön yli kotona ja sen kantama riittää? Entä jos samalla sähkön akkuvarastointi muuttuu niin edulliseksi, että sitä voidaan alkaa tekemään todella teollisessa mittakaavassa?
Sähköauton menovoiman hinta ja kotilatauksen käytännöllisyys ovat tankkaamiseen verrattuna ylivoimasia. Vetyautolla 600 km kantaman tankkaus maksaa tällä hetkellä noin 60 euroa. Bensan voimalla vastaava matka tankataan ehkä noin 70-100 eurolla. Vastaava lataus sähköautoilijalle saattaisi olla alle kympin kotona ladattuna, tai paljon enemmän pikalaturilla.
Mutta jos kysyntä kasvaa ja verottaja ei asiaan koske, voi vedyn hinta hyvinkin romahtaa tästä. Ja samalla on muistettava, että varsinkin kerrostaloyhtiöissä kotilatauksen järjestely voi olla vaikeaa. Tankkaus onnistuu kaikilta.
HIT-2 Corridors on mielenkiintoinen hanke. Poliittisella taholla tuntuu olevan kova halu rakentaa energianjakeluverkko juurikin vedylle. Vastaavaa intoa sähköauton lataukselle ei jostain syystä tunnu olevan. Saksalaisella autoteollisuudella on varmasti ollut sana jos toinenkin sanottavanaan tässä. Esimerkiksi Daimler tuntuu pelaavansa korttinsa vetytalous-tulevaisuudelle, muiden saksalaisten kehittäessä sekä sähkö- että vetytekniikkaa.
Tällä hetkellä markkinoilla on kuitenkin vain Aasian toimijoiden autoja: Hyundai ix35 ja Toyota Mirai. Ja näistä kumpikaan ei tosiasiallisesti ole vielä Suomessa saatavilla, mutta ehkä ne voisi ostaa ensi vuoden alusta. Lisäksi Hondalla on FCX Clarity mallistossa. Eurooppalaisten valmistajien olisi saatava parin vuoden sisään polttokennoautot sarjatuotantoon jos uskottavuutta vetytaloudelle halutaan pitää kasassa.
Kaikissa vetyautoissa matkaa tehdään sähkömoottorilla ja vetypolttokenno ruokkii noin kilowattitunnin puskuriakkua. Niinpä saatamme parhaimmillaan nähdä kotilatauksen ja vetypolttokennon yhdistäviä sähkö-vety -hybridiautoja tulevaisuudessa.
Ja eiköhän näitä tankkauspaikkoja Suomeenkin saada. Woikoski on suunnitellut avaavansa jopa 20 tankkausasemaa vuoteen 2030 mennessä. Vetytankkausasemien perustamisprojekti on EU:n osittain tukema hanke.
Woikosken lehdistötiedote tankkausasemasta on luettavissa täältä (PDF).
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
2 kommenttia artikkeliin ”Woikoski esitteli vetytankkausaseman Vuosaaressa”
Kommentointi on suljettu.