Tämä kirjoitus on toinen osa Plugin-autoja käsittelevää sarjaa. Ensimmäinen löytyy täältä.
Plugin-autot ovat keskenään erilaisia. Autoja ei voi verrata vain ajoakun koon perusteella, vaan sähkömoottorin teho ja auton paino ovat keskeisiä tekijöitä. Isostakaan ajoakusta ei ole iloa, jos sähkömoottori on mitoitettu niin pieneksi että sillä ei oleellisesti voida autoa ajaa. Toisaalta jos bensiinimoottori on tehokas, ei sähkömoottoria niin tarvitakkaan. Tällöin vain fossiilisia polttoaineita palaa enemmän.
Lähestyin teemaa laskennallisesti luomalla “sähköautoindeksin”. Lukema saadaan, kun auton sähkömoottorin teho (kW) kerrotaan ajo-akun kapasiteetilla (kWh) ja jaetaan auton painolla. Lukema kertoo miten paljon autossa on “sähköautoa” eikä siis kerro mitään siitä miten paljon autossa on tehoa kun bensakone laitetaan mukaan lauluun.
Valikoin muutamia mielenkiintoisia autoja vertailuun ja sähköautoindeksi todella tuntuu pitävän yhtä omien kokemusteni kanssa. Esimerkiksi Mercedes-Benz C350e on ihan kiva auto, mutta ei ihmeellinen sähköisiltä ominaisuuksiltaan. Prius PHEV (2012 malli) on lähinnä pikkuisen modattu perushybridi, mutta oli vuosia sitten erittäin vakuuttava menopeli.
Käppyrästä nähdään myös kuinka Tesla Model S on aivan omassa sarjassaan. Vaikka auto on painava, on jo edullisimmassa 85 kWh -perusmallissa sähköautoa melkein tuplasti enemmän kuin vertailun muissa autoissa yhteensä. Ja vaikka BMW i8 on suorituskykyinen auto, on sen suorituskyvystä suurin osa bensakoneen tuottamaa.
Käppyrästä nähdään myös se, että Volkkarin GTE-sarjalaiset ovat huomattavasti sähköisempiä BMW:n 3-sarjan plugin-hybridiin nähden. Mainittua Bemaria en vielä ole koeajanut, mutta tämän laskelman perusteella sen sähköinen sähäkkyys tuskin on kummoinen.
Jos siis harkitset plugin-auton ostoa, älä tuijota vain sähköistä kantamaa, eli akun kokoa. Se on vain osatotuus ja mitä todennäköisemmin yltiöoptimistinen arvio. Kokemukseni perusteella sanoisin, että sähköautoindeksin on oltava 0,4 tai enemmän, jotta auto on todella käytettävä vain sähköllä. Mutta sähköstä on aina hyötyä.
Testaan tänä keväänä BMW i8:n, Volkswagen Passat GTE:n ja Volvo XC90 T8:n. Näistä kirjoitan erilliset testiartikkelit.
Teksti ja kuvat : Tuomas Sauliala
Ilmanvastuskerroin tarvittaisiin varmaankin kaavaan mukaan, tai sitten akun koko, paino ja ilmanvastus voitaisiin korvata kokonaan sähköllä saavutettavalla toimintasäteellä. Kun esimerkiksi vertailee VW Passat GTE:tä ja Mitsubishi Outlander PHEV:tä, niin akkujen koossa on iso ero, mutta toimintasäteeksi ilmoitetaan suunnilleen sama.
Kiitokset kommentista!
Standardisoidun, vertailukelpoisen kantaman (esim. NEDC) käyttö voisi kyllä olla hyvä idea. Tosin, kantamaan vaikuttaa eniten auton paino mikä taas on muualla kaavassa otettu huomioon. Lisäksi ainakin mulle akun kapasiteetti on jotenkin mukavammin mitattava suure kuin hivenen hämärä NEDC-range.
Mielenkiintoista nähdä miten uusi ladattava Prius tulee listalle asettautumaan…
Ainakin luvassa on tuplaus akun kapasiteettiin ja sähkömoottorin tehoa on ilmeisesti jonkin verran lisätty. Painosta en osaa sanoa mitään.