Suurin osa väestöstä ja siten myös autoista on kaupungeissa. Omakotitalojen asukkailla auton lataamisen järjestely on suoraviivaista, riittää että asennuttaa omassa kiinteistössään omalle parkkipaikalleen omalla kustannuksellaan latausaseman. Myös taloyhtiöt voivat rakentaa kohtuukustannuksin parkkipaikoilleen ainakin muutaman latauspaikan.
Mutta urbaanien, tiiviimmin rakennettujen kaupunginosien sähköistys on hankalampaa. Kadunvarsille ei oikein voi järjestää lataustolppia, koska ne laajassa mitassa toteutettuna estäisivät aurausta talvisin. Asennus ja ylläpitokin olisi aika kallista.
Jäljelle jää oikeastaan kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: Pikalatauksen tuonti kaupunkiin ja parkkihallien sähköistys. Pikalaturille mennään vain käymään, ikäänkuin tankkaamaan. Akkukapasiteetin kasvaessa tässä alkaa olla mieltä. Halleissa ladataan päivän tai yön yli. Halleissa ei sada lunta ja kaapelien veto pitkin seiniä on helpompaa kuin kadun avaaminen.
Tällä viikolla ollaankin saatu peräkkäisinä päivinä kolme mielenkiintoista aiheeseen liittyvää uutista: Ensin Tesla ilmoitti laajentavansa Supercharger- ja Destination Charging verkkojaan. Laajennus oli jo tiedossa, Model 3:n myötä kun latausinfraa tarvitaan enemmän. Mutta uutisen pihvi lepäsi tässä kohtaa Teslan tiedotetta:
“In addition, many sites will be built further off the highway to allow local Tesla drivers to charge quickly when needed, with the goal of making charging ubiquitous in urban centers.”
Myös Electrek.co kirjoittaa Teslan latausstrategiamuutoksesta.
Tesla luopuu siis aiemmasta perjaatteestaan, jonka mukaan Supercharging-pikalataus on vain kaupunkien väliseen liikennöintiin suunniteltu nopea latauspalvelu. Supercharging tulee kaupunkien ytimiin.
Seuraavana päivänä suomalainen Parkkisähkö ilmoitti rakentavansa maailmanlaajuisestikin valtavan latauspaikan, sähköistämällä jopa 250 ruutua Helsingissä, Varman toimitalon parkkihallissa.
Eilen Hollantilainen Fastned ilmoitti vielä laajennuksesta Lontooseen. Fastned on jo rakentanut Hollantiin pikalatausverkoston ja ilmoittanut aikeistaan laajentaa latausverkko Saksaan. Lontoon latauspaikat ovatkin varsinainen uutinen. Tavoitteena ei ole sen vähempää kuin 300 pikalatauspaikkaa Lontooseen vuoteen 2020 mennessä. Vertailun vuoksi koko Suomessa on nyt 58 CCS-pikalaturia ccs-map.eu -palvelun mukaan.
Urbaanin latauksen ongelmaa ratkomaan
Yhteistä kaikilla kolmella latausuutisella on se, että jokainen niistä ratkoo urbaanien alueiden latausongelmaa omalla tavallaan. Tesla on jo aiemmin julkistanut tyhjäkäyttö-hinnoittelun, eli maksun joka peritään Tesla-kuskilta joka seisottaa autoaan turhaan latauspaikalla. Tällä maksulla Tesla haluaa pitää huolen siitä, että paikka vapautetaan latauksen päätyttyä seuraavalle, eikä latauspaikoista tule parkkipaikkoja. Lisäksi uusien Teslojen omistajat joutuvat maksamaan noin 1600 kilometrin latausvirran käytön jälkeen myös Supercharger-pikalatauksesta.
Nämä muutokset on helppo nähdä juuri kaupunkien latausta silmällä pitäen tehdyksi. Tesla haluaa selvästi muuttaa pikalatauksensa liiketoiminnaksi ja mistäpä muualta asiakkaita löytyisi paremmin kuin kaupungeista.
Fastnedin latausratkaisu on pitkälti sama kuin Teslankin, latausteho vain on Euroautojen mukainen eli matalampi. Fastned laskuttaa aina käytetyistä kilowattitunneista, joten Fastned joutuu vielä erikseen ratkaisemaan pikalatauksen parkkipaikkana käyttämisen ongelman: Kun auton akku tulee täyteen, ei sähkö virtaa enää akkuun ja laskutus pysähtyy. Tällöin auton pikalatauspaikka muuttuisi ilmaiseksi parkkipaikaksi, mikä kuulostaa mielenkiintoiselta Lontoon kaltaisessa suurkaupungissa.
Siinä missä pikalatausaseman rakentaminen maksaa hunajamaltaita, mutta on myös varsin tehokasta sähkön siirtoa, ottaa Parkkisähkö ratkaisussaan aivan toisenlaisen lähestymisen lataamiseen. Varman toimitalon parkkis on talon työntekijöiden käytössä. Autot ovat lähtökohtaisesti parkkeerattuja työpäivän ajaksi, lataaminen on ikäänkuin lisäpalvelu. Oleellista ei ole suuri latausteho, vaan edullinen yksikköhinta jolla saadaan kuitenkin riittävästi sähköä päivän aikana siirtymään.
Parkkisähkön tuote soveltuu juuri tähän hyvin. Se mahdollistaa enintään 16 ampeerin yksivaiheisen schuko-liitännän tai nyt myös 16 ampeerin Type2-liitännän autolle. Type2 tai ”Mennekes” -liitäntä on uutta Parkkisähköllä. Kun tuote lanseerattiin viime syksynä, oli tarjolla vain Schukoa.
Varman talossa tehoa tulee tarjolle parkkiruutua kohden noin viidestoistaosa tavallisesta pikalatausasemasta tai muutama sadasosa Teslan Supercharger-asemasta. Näin pienillä tehoilla tunnin, parin latauksella ei tee paljoakaan, mutta päivän aikana työmatkan sähkö ehtii kyllä siirtymään.
Tämän lisäksi Parkkisähkön tuote mahdollistaa jonotuskäytännöt, eli järjestelmä vuorottelee useamman kytketyn auton välillä virranjakelua. Käytännössä tällä mahdollistetaan useampi liityntä per yksi sähköjohto, ja Varman parkkihallin tapauksessa juuri jonotus on avain suureen, neljännestuhannen paikan lataukseen.
Schuko-liitäntä ei vain harmillisesti siirrä tietoa latauksen etenemisestä, eli Parkkisähkön tolppa tietää akun olevan täynnä vasta sitten kun virtaa ei enää liiku. Parkkisähkö ei siis osaa antaa sähköä ensin tyhjimmälle auton akulle.
Kirjoitin joku aika sitten myös pikalatauksen tulevaisuudesta.
Huomion arvoista on sekin, että Fastnedin ja Teslan ratkaisut ovat markkinoiden nopeimpia, Parkkisähkön taas markkinoiden hitain. Ja molemmilla tuntuu olevan rakonsa markkinassa. Sähköautojen lataus menee juuri tähän: Sähkö on samanlaista kaikkialla, mutta sen latausteho, hinta ja hinnanmuodostusmekanismit vaihtelevat suuresti. Tehokas lataus, silloin kun kuski haluaa on jatkossakin premium-tuote, joka maksaa rahaa. Hitaampi lataus, silloin kun operaattori tai verkko haluaa tulee olemaan melkein ilmaista.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala