S-Ryhmä on Suomen kahdesta suuresta vähittäiskauppaketjusta se suurempi, 11,6 miljardin euron (2020) liikevaihdolla hieman isompi kuin K-Ryhmä. S-Ryhmällä on huimat 1849 toimipaikkaa, joihin lukeutuvat muun muassa monelle tutut ruokakaupat Prisma ja S-Market.
S-Ryhmä ilmoitti maaliskuun lopussa rakentavansa laajan ABC-latausverkoston vuoteen 2024 mennessä. Suomessa jo oleviin latausverkkoihin verrattuna ABC-latauksen isoin ero lienee latauslaitteissa: käyttöön otetaan myös Kempowerin tehokkaita, monipaikkaisia suurteholatureita. Esimerkiksi Itäkeskuksen Prisman parkkihalliin on jo nousemassa neljän latauspisteen täyssähköautojen latausasema.
Alkuvaiheessa latausasemat eivät tee kuormantasausta, mutta myöhemmin tämäkin onnistuu. Kuormantasaus tarkoittaisi esimerkiksi Itiksen Prisman tapauksessa sitä, että latauslaite pystyy tarjoamaan tehoa satakunta kilowattia. Tämä teho jaetaan kolmelle CCS-liitäntäiselle latauspisteelle ja yhdelle Chademo-pisteelle. Laturin kapasiteetti on melko helppoa nostaa vaikkapa 200 kilowattiin.
Esimerkiksi Audi e-Tron lataa 150 kilowatilla akkunsa melkein täyteen noin puolessa tunnissa. Perinteisellä 50 kilowatin pikalaturilla vastaava energiamäärä siirtyisi puolessatoista tunnissa.
Lue myös: Näin toimii HPC-Suurteholataus.
Suurteholataus on varsinkin uusille sähköautoille hyvä palvelu. Pikalatureita on sinänsä erityisesti Oulu-Kajaani -linjan eteläpuolella jo aika hyvin, mutta suuritehoista latausta pääteiden varsilla kaivataan lisää. Suuritehoinen lataus tekee varsinkin pitkän matkan autoilusta vaivatonta. Tähän tarpeeseen ABC-Latausverkosto nyt vastaa hyvin.
S-Ryhmä ei ole aivan ensimmäinen Kempower-laitteiden asentaja. Ensimmäinen Kempowerin monipaikkainen latausasema nousi Tampereen ohitustielle, Mäkkärin pihaan, Recharge Infran toimesta viime vuoden lopussa.
S-Ryhmällä on satavuotinen historia autoilussa
Nykyistä S-Ryhmää edeltänyt osuuskauppaliike myi bensaa jo sata vuotta sitten. Nykyautoilijalle S-Ryhmän näkyvin osa lienee ABC-kylmäasema ja liikenneasema. Ensimmäinen asema valmistui 1998 ja vain neljä vuotta tämän jälkeen erilaisia ABC-asemia oli Suomessa hurjat sata kappaletta. Isot ABC-liikenneasemat saavuttivat sadan kohteen lukeman 2010.
S-Ryhmä näyttää hallitsevan tehokkaanpuoleisen infran rakentamisen.
ABC-aseman korkeuksiin nousevasta tolpasta tuli nopeasti osa suomalaista kansallismaisemaa. Sen äärelle matkalaiset ja paikalliset isännät kokoontuvat syömään ja kahvittelemaan mutta myös ostoksille. Ja joskus tankkaamaan autoa mutta vain harvoin huoltamaan sitä.
ABC:tä voidaan tutkia myös kulttuurillisena ilmiönä. Stadilaisesta kulmasta katsottuna Kehä 3:n toispuolinen Suomi konkretisoituu kovin usein ABC-asemana. Raastepöydästä voitte aloittaa.
Vaikka ABC-Lataus lanseerattiin vasta nyt, on S-Ryhmällä pitkä kokemus myös sähköautojen käyttövoiman jakelusta. Suomen ensimmäinen pikalatauslaite asennettiin 2012 ABC:n takapihalle, Espooseen, missä nykyisen Recharge Infran ylläpitämä laite edelleen seisoo. Fortumin ensimmäiset pikalaturit olivat yleensä ABC:n yhteydessä.
ABC-liikenneasemilla on muidenkin toimijoiden latureita, kuten melko uudet Oomin suurteholaturit Riihimäellä ja Renkomäellä osana Virran verkkoa. Teslan Superchargeritakin on muutama ABC:n pihassa.
– Omasta latauspalvelustamme huolimatta jatkamme yhteistyötä myös muiden lataustoimijoiden kanssa, S-Ryhmän kehitysjohtaja Tiina Viksten vakuuttaa.
Suorin kilpailija löytyy K-Ryhmästä
Tulevan ABC-latausverkon suorin vertailukohta on Suomen toisen suuren vähittäiskauppatoimijan, K-Ryhmän K-Lataus -verkko. Muutamia oleellisia eroja kuitenkin löytyy.
Erityisesti täyssähköautojen määrä ja laatu ja myös lataustekniikka näyttäisi kehittyvän nyt niin nopeasti, että S-Ryhmä uskaltaa lähteä liikkeelle kilpailijaansa monipaikkaisemmilla ja tehokkaammilla laitteilla. K-Latauksella on yleensä kaksi normaalitehoista, 50 kilowatin pikalaturia omilla latausasemilla, muutaman peruslatauslaitteen vieressä.
Oma kokemukseni K-Latauksen ja Helenin Suvilahden asemilta on se, että pikalaturit ovat usein käytössä, kun taas peruslatauslaitteessa on harvoin autoa kytkettynä. Jos tarjolla on tavallista pikalatausta ja suurteholatausta, valitsee sähköautoilija ensisijaisesti suurteholaitteen, isommasta hinnasta huolimatta.
Johtopäätös on selvä: ladattavien autojen kuskeista erityisesti sähköautoilijat ovat löytäneet julkiset latauspaikat ja täyssähköautoilijat haluavat aina vain enemmän lataustehoa. Tulin myös syksyllä Norjassa samaan päätelmään, Type 2 -liitäntäisiä peruslatauslaitteita ei siellä tullut vastaan käytännössä lainkaan.
– Autoilija hakeutuu suurelle latauspaikalle, koska silloin vapaa latauspaikka löytyy todennäköisemmin, Viksten arvelee. Näinhän asia todella on, latausasemasta kannattaa tehdä monipaikkainen.
Kempowerin laitteiden valintaan vaikutti myös käytön helppous ja mukavuus. Esimerkiksi raskaiden kaapelien hallinta on Kempowerin vermeissä tehty helpoksi. S-Ryhmällä halutaan myös varautua tulevaisuuteen: laitteita on melko suoraviivaista skaalata tehokkaammaksi ja monipaikkaisemmaksi tarpeen mukaan.
ABC-Lataus tulee olemaan pitkämatkalaista lähtökohtaisesti hyvin palveleva. Sen suuritehoisia latauspaikkoja alkaa nousta markettien yhteyteen ja ABC-liikenneasemille, jotka ovat poikkeuksetta liikenteellisesti hyvillä paikoilla. Liikenneasemilla asemien kokonaistehot voivat nousta yli 200 kilowattiin. ABC-lataus etenee myös S-Ryhmän muihin toimintoihin, kuten hotelleihin.
Myös K-Lataus on ilmoittanut tuovansa HPC-latausta omille latausasemilleen, mutta tarkempia tietoja se ei ole julkaissut. K-Latauksesta kirjoittelin vuosi sitten.
Verkon rakentaminen ja sähköliittymät ottavat aikansa
S-Ryhmä on ABC-latauksen kanssa vielä alkuvaiheessa. Esimerkiksi latauksen hinta, latausasemien tarkat sijainnit ja mahdollinen roaming-yhteistyö muiden lataustoimijoiden kanssa ovat piirustuspöydällä.
S-Ryhmällä todennäköisesti kuitenkin halutaan, että latauslaitteet ja niiden tiedot löytyvät jatkossa älykkäiden autokäyttöjärjestelmien kojelaudoista, joten avoimuus on myös liiketoiminnan edistämistä.
– Osuuskaupat rakentavat latausverkkoa omien päätöstensä pohjalta, mutta projektit ovat lähteneet hyvin liikkeelle, Tiina Viksten valaisee.
Yksi pohjoiseen suuntautuvan matkailun kannalta tärkeä sijainti ainakin tulee katetuksi: Osuuskauppa Arina rakentaa Oulusta Rukalle suuntautuvan 20-tien varteen Pudasjärvelle latausaseman. Tämä on erittäin hyvä uutinen. Viime talven pakkasilla ajoin Rukalle ID.3:lla ja juuri viimeinen etappi Rukalle oli latauksen kannalta haastavin.
ABC-latauksen laitteille tunnistaudutaan ja maksu suoritetaan alkuvaiheessa ainoastaan ABC-Mobiili -sovelluksella. Viksten ei kuitenkaan halua sulkea pois RFID-tunnisteella lataamista tai muitakaan maksutapoja.
S-Ryhmällä on hyvät lähtökohdat rakentaa suurille toimipaikoille suuritehoista latausta. Prismoihin tulee tuhdisti sähköä ja varsinkin kylmälaitteiden parantuneen tehon myötä sähköliitynnöistä löytyy yleensä kapasiteettia autojen lataukselle.
Sen sijaan monelle ABC-liikenneasemalle joudutaan avaamaan maaperä uuden sähköliittymän vetoa varten. Tämä hidastaa rakentamista ja kasvattaa kustannuksia.
– Sähköliittymät ovat meille iso asia ja ne kyllä johtavat paikallisesti keskusteluihin, Viksten kertoo.
Sähköverkkoyhtiöt ovat historiallisesti olleet nihkeitä tarjoamaan kiinteistöihin toista sähköliittymää, vaikka esimerkiksi Energiateollisuus ry on tähän kannustanut jo 2018. Kirjoitin aiheesta viime kesänä enemmän.
Suomalainen latausmarkkina pysyy kiinnostavana
ABC-Lataus tulee ainakin alkuvaiheessa olemaan autoilevan asiakkaan palvelua, ei niinkään voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Lataava asiakas kun on usein myös ostoksia tekevä, ruokaileva ja kahvia juova asiakas.
Latausverkkoinvestointi on myös pieni pakko, rakennusten energiatehokkuusdirektiivin patistellessa kiinteistöjen omistajia perustamaan parkkipaikoilleen latureita vuoteen 2024 mennessä. Latausvelvoitteella oli merkittävä rooli S-Ryhmän investointipäätöksessä. Se tuonee myös muille huoltamoketjuille, kuten Teboileille, ST1-asemille ja Shellille ainakin jonkinlaista sähköautojen latausinfraa lähivuosina.
Tällä hetkellä autojen määrä ja pikalatauksen kysyntä tuntuvat kasvavan nopeasti, joten ABC-lataus mahtuu hyvin suomalaiseen latausmarkkinaan. Muskelit, joilla S- ja K-Ryhmä voivat kansallista latausverkkoaan rakentaa ovat kuitenkin omalla tasollaan moneen muuhun toimijaan verrattuna ja on selvää että maanteiden parhaat sijainnit ovat olleet näillä vähittäiskauppajäteillä hallussa jo pitkään.
Toisesta suunnasta autovalmistajat kehittävät omia suurteholatausverkkojaan, kuten IONITY:ä ja Supercharger-verkkoa. Tässä välissä voi olla hankala toimia pitkällä aikavälillä. Edessä lienee konsolidoitumiskehitystä.
Suomalaisella huoltamokentällä onkin juuri nyt oikea aika kehittää sähköistyvän liikenteen infrastruktuuria. Polttonesteiden kysyntä tuskin varsinaisesti romahtaa, mutta laskee tasaisesti.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Yksi kommentti artikkeliin ”S-Ryhmä lähtee mukaan latausliiketoimintaan laatu ja teho edellä”
Kommentointi on suljettu.