Tämä artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Volvon kanssa.
Sähköautoa ostavalle yksi isoimpia pohdinnan aiheita on uuden auton lataaminen. Lataustapoja ja -paikkoja on monenlaisia ja niistä pitäisi löytää se omaan tarpeeseen paras.
Ajoin kesällä kolmessa viikossa kolmisen tuhatta kilometriä Volvo XC40 Rechargella, sisältäen myös pitkän reissun Lappiin. Kaikenlaisia latauslaitteita tuli siis käytettyä.
Sähköauto kulkee akustoon varastoidulla sähköenergialla. Akuston varauskykyä mitataan kilowattitunteina, esimerkiksi XC40:n akun käytössä oleva kapasiteetti on 75 kilowattituntia (kWh).
Sähköautojen energiankulutus noudattaa suunnilleen samoja lainalaisuuksia kuin bensa- ja dieselkäyttöistenkin autojen: Mitä raskaampi auto ja mitä kovempaa sillä ajetaan, sitä suurempi kulutus on. Mäkinen maasto ja vastatuuli nostavat nekin kulutusta. Myös kesähelteillä tarvittava ilmastointi kuluttaa energiaa, olipa se varastoitu akustoon tai polttoainetankkiin.
Toisin kuin polttomoottoriautoissa, sähköauton tehokas moottori ei suoraan vaikuta kulutukseen. XC40:n kahdella moottorilla on tehoa jopa 300 kilowattia, mutta tämä näkyy kulutuksessa vain jos kuski ulosmittaa tehoa raskaammalla kaasujalalla ja vauhdikkaammalla ajolla. Samoin sähköauto toimii energiatehokkaasti myös hitaassa ja nykivässä kaupunkiajossa.
Volvo XC40 on hyötynyt ohjelmistopäivityksistä
Sähkömoottorin hyvä hyötysuhde ei juurikaan salli matkustamon lämmittämistä moottorin hukkalämmöllä. Niinpä talvella tarvitaan akuston energiaa myös lämmittämiseen. Tämä kaventaa kylmimmän kelin akkukantamaa noin viidenneksellä, riippuen paljon olosuhteista. Tämän kesän ennätyshelteillä kylmäkulutus tuntui kaukaiselta.
Kuuman kelin ajossa Volvo XC40:n kulutus valtateillä oli noin 21 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Täydellä latauksella auto kulkee siis noin 360 kilometriä. Tämä on nykyisille sähköautoille hyvä kantama. Hitaammissa ja viileämmissä ajoissa kulutus on noin 18 kWh satasella, tällöin täysi latinki siirtäisi autoa WLTP-luokituksen mukaisen 420 km. Kuskin ajotavoilla on suuri vaikutus kaikkien sähköautojen kulutukseen.
Erityisesti XC40 on hyötynyt ohjelmistopäivityksistä, jotka ovat pienentäneet auton energiankulutusta. Sama auto kulutti vielä joitakin kuukausia aikaisemmin samoissa olosuhteissa enemmän.
Ennemmin tai myöhemmin on aika kurvata laturille. Sähköauton, kuten Volvo XC40:n, voi ladata pääsääntöisesti kolmella tavalla: peruslatauksessa esimerkiksi yön yli, pikalatauksessa vaikkapa kauppa-asioinniin yhteydessä ja suurteholatauksessa kun halutaan nopein mahdollinen akun uudelleenlataus.
Jokaiselle lataustavalle on paikkansa, eikä yksi tapa täyttää akkua ole suoraan toista parempi.
Auto peruslataukseen yön yli tai työpäivän ajaksi
Peruslataus on yleensä halvin ja siten myös saatavuudeltaan paras tapa ladata autoa. Se sopii kaikille ladattaville autoille, myös pistokehybrideille.
Sähköautot ottavat tehoa peruslatauksesta yleensä 11 kilowattia. Volvo XC40 lataa tällä teholla täyteen noin 6–7 tunnissa. Latausaika sopiikin parhaiten kotiparkkiin tai työpaikalle, kun samalla paikalla vietetään vähän enemmän aikaa. Yön yli tai työpäivän läpi ladattu auto odottaa aina “tankki täynnä”.
Melko edullisien laite- ja asennuskustannuksien ansiosta peruslataus on tavallisin koteihin ja työpaikoille asennettava latauslaite. Se istuu yleensä hyvin kiinteistöjen olemassa oleviin sähköjärjestelmiin. Päivittäisen peruslatauksen tarjoama satojen kilometrien akkukantama riittää monelle kaikkiin arkiajoihin, joten pika- ja suurteholatausta tarvitaan harvoin.
Pikalataus sopii asioinnin yhteyteen
Ajoittain on tarve kuitenkin ladata matkalla tai ehkä kotiparkissa ei ole latausmahdollisuutta. Peruslatauksen jälkeen yleisin lataustapa on pikalataus. Sen latausliitin tunnetaan nimellä CCS (Combined Charging System) ja sitä varten Volvon latausluukun alta otetaan esille kumisuojuksen takaa lisäliittimet.
Pikalataus työntää akkuun tehoa 50 kilowatin teholla. Sadan kilometrin ajokantama latautuu noin 24 minuutissa ja tyhjä akku täyttyy noin tunnissa ja vartissa.
Pikalataus onkin paras valinta tilanteisiin, joissa pysähdytään joksikin aikaa ja pysähdyksen jälkeen on tarkoitus jatkaa pitkän matkan ajoa. Tai ehkä on tarve ladata auto viikottaisen kauppa-asioinnin yhteydessä, jos kotona ei ole mahdollisuutta ladata autoa.
Pikalatureita alkaa olla varsinkin Etelä-Suomessa jo niin paljon, että taukotarpeen ilmaantuessa on hyvät mahdollisuudet löytää taukopaikka pikalaturiin liittyneenä.
Kahden ja puolen tuhannen kilometrin roadtripillä pikalataus oli ennen kaikkea rauhallisempien ruokailujen latausvalinta. On myös hyvä huomata, että pikalaturille tullaan harvoin tyhjällä akulla ja toisaalta siellä yleensä ei ole tarvetta ladata autoa täyteen. Pikalatausta siis käytetään yleensä sen aikaa, kuin kuskilla ja matkustajilla on tarve taukoa pitää – auton latautumista on harvemmin syytä odottaa.
Suurteholataus nopeimpaan matkan jatkamiseen
Kesän 2021 ilmiönä on paitsi kuumuus, myös suurteholatauksen yleistyminen Suomessa. On kuvaavaa, että paluumatkalla Levitunturilta Helsinkiin nelostien varteen oli ilmestynyt muutamia suurteholatureita, jotka vielä muutamaa päivää aikaisemmin pohjoisen suuntaan ajellessa eivät olleet saatavilla.
Suurteholataus on nopein käytettävissä oleva lataustekniikka. Volvo XC40 lataa parhaimmillaan erittäin hyvin, jopa 150 kilowatin teholla. Tämä on kolminkertainen teho pikalataukseen verrattuna ja melkein 14-kertainen peruslataukseen nähden. Jyväskylässä kohti etelää sadan kilometrin ajokantaman lataus kesti vain 11 minuuttia.
Todella pitkillä päivämatkoilla suurteholataus onkin paras valinta. Esimerkiksi ajomatka Helsingistä Rukalle onnistuu kahdella latauspysähdyksellä: Jyväskylässä ja Oulun tienoilla. Latausaika pysähdystä kohden on noin 30-45 minuuttia, mikä on juuri sopivasti pikaruokaa silmällä pitäen.
Latauksen edetessä latausteho laskee. Suurteholaturille kannattaakin saapua mahdollisimman tyhjällä akulla ja toisaalta ladata vain sen verran kuin tarve on.
Suurteholaturit näyttävät samalta kuin tavalliset pikalaturitkin, joskin ne ovat yleensä hieman suurempia. Niitä voikin olla vaikea erottaa tavallisesta pikalaturista. Monessa laturissa lukeekin isolla suurin saavutettava latausteho, esimerkiksi 150 kW tai 200 kW. Suurteholatureilla on yleensä kaksi tai neljäkin latauspaikkaa, joiden kesken maksimiteho jaetaan. Tavallisilla pikalatureilla voi yleensä ladata vain yhtä autoa kerrallaan.
Laturille tunnistaudutaan RFID-tunnisteella tai älypuhelinsovelluksella
Julkinen, kaupallinen lataus maksetaan eri tavalla kuin bensa tai diesel huoltoasemalla: Ensin latauslaitteeseen kytkeydytään, joko omalla tai latauslaitteen kaapelilla ja sitten laitteelle tunnistaudutaan joko pienellä avaimenperätunnisteella eli RFID:llä tai älypuhelinsovelluksella.
Suomessa on kolme maan laajuista sähköautolatauksen palveluverkkoa, jotka tunnisteita ja sovelluksia tarjoavat: Virta, K-Lataus ja Fortumin Charge & Drive. Näistä viimeinen toimii ensisijaisesti Recharge Infra -latausverkossa. Käytännössä Suomessa ajavan kannattaa tehdä sopimus näistä kaikkien, tai ainakin parin kanssa.
Neljäntenä latausverkkona Suomeen nousee S-Ryhmän ABC-lataus. Verkoston rakennus on vasta aloitettu, eikä latauksen hinnoittelua ole vielä julkistettu.
Fortum ja Recharge Infra menevät helposti sekaisin. Lue taustoittava artikkeli.
Näiden lisäksi erityisesti pysäköintilaitoksissa toimii pienempiä toimijoita, joihin kannattaa tutustua ainakin niiden parkkipaikkojen osalta missä tulee useimmin vierailtua. Myös suuria kansainvälisiä toimijoita on laajentanut Suomen markkinalle.
Suomen latauspisteet löydät helpoiten Sähköautoilijat ry:n ylläpitämästä latauskartta.fi -palvelusta. Eri latausverkkoihin ja latauslaitteisiin kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti ja ajan kanssa: latauslaitteisiin ei voi kytkeytyä väärin, eikä niitä käyttämällä voi rikkoa autoa tai aiheuttaa vaaratilanteita. Muista, että latauslaitteet lukitsevat kaapelin kiinni autoon, joten älä kisko voimalla kaapelia irti.
Latauksen hinnoittelu vaihtelee
Eri toimijoilla on hieman vaihtelevat hinnoittelukäytännöt. Yleensä kuitenkin peruslataus laskutetaan kilowattituntipohjaisesti, esimerkiksi 0,20 € per kWh, pikalataus minuuttipohjaisesti, esimerkiksi 0,20 € / minuutti ja suurteholataus joko minuutti- tai kilowattituntipohjaisesti, esimerkiksi 0,50 € / minuutti tai 0,30 € / kWh. Lataus laskutetaan luottokortilta.
Hinnoittelu voi tuntua hieman hankalasti ymmärrettävältä, mutta nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että isompi teho maksaa aina enemmän kuin pieni ja myös latauspaikalla on merkitystä: Suurteholataus valtatien varrella on arvokkainta, kaupan parkkipaikan peruslataus puolestaan on eräänlainen sisäänheittotuote ja siten edullisempaa.
Lisäksi mitä pidempään autoa pitää laturiin kytkettynä, sitä kalliimpi lataustapahtumasta tulee – riippumatta siitä latautuuko akku latauksen loppuvaiheessa lainkaan. Auto kannattaakin irrottaa laturista ja siirtää auto pois latausruudusta heti kun mahdollista, vaikka matkaa ei olisikaan tarkoitus jatkaa heti. Sähköauton lataus on kuitenkin melkeinpä aina edullisempaa, kuin vastaavien ajokilometrien ajaminen bensalla tai dieselillä. Usein todella paljon edullisempaa.
Aiheen vierestä: Volvo XC40 sopii myös pyöräretkiautoksi! Kampiapina kertoo videolla lisää.
Volvo XC40:n osalta erityisesti Euroopassa autoilevan kannattaa myös huomata IONITY-suurteholatausverkon edullisempi hinta: Volvon sähköauton ostaja pääsee lataamaan IONITY-verkossa 0,35 €/min (Suomessa) hinnalla ensimmäisen vuoden ajan. Tämä on erittäin hyvä hinta laadukkaasta, valtateiden varsille levittäytyvästä ja laajenevasta koko Euroopan laajuisesta latausverkosta.
Sähköautot, kuten Volvo XC40 Recharge, ovat käytännöllisiä kulkineita, jotka mahdollistavat myös pitkät automatkat. Erityisesti suurteholatauksen nopea kehitys ja rakennustahti muokkaa koko autoalaa tällä hetkellä vauhdilla eteenpäin.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Kirjoitan suurteholatauksesta kokonaan erillisen artikkelin, jonka julkaisen parin viikon päästä.
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.
- Tuomas Sauliala Twitterissä
- Tuomas Sauliala LinkedInissä
- Ota yhteyttä: tuomas.sauliala@gmail.com
Kuinka monta pikalaturia maahan tarvitaan, jos kaikki autot ovat sähköautoja? Kenellä on aikaa matkan varrella ladata tunti ja kuinka pitkä jono sinä aikana laturin eteen syntyy, kun nytkin tankilla on aina jono vaikka siellä ei viivytä kuin muutama minuutti kukin? Ja kuka nämä laturit maksaa? Meillä maalla on pitkät matkat sairaaloihin, vara-ambulansseillako ratkaistaan se, että akkujen lataus kestää ja virtaa kuluu paitsi kulkemiseen myös lämmön tuottamiseen ja laitteiden käyttöön.
Olenkin miettinyt juuri tuota, että missä sähköauton akku ladataan reissussa. Hyvä tietää, että pikalautasta on tarjolla hyvin ja varmaan koko ajan enemmän, kun sähköautot yleistyvät. Meillä ei ole vielä sähköautoa, mutta harkinnassa on ollut jo jonkin aikaa.