Autosi on kohta sinua parempi kuski

Tämä artikkeli on ensimmäisen kerran ilmestynyt Myynti & Markkinointi -lehdessä tammikuussa 2018.

Liikenteen turvallisuus on kehittynyt valtavasti viime aikoina. Neljässä vuosikymmenessä autojen lukumäärä on tuplaantunut, samalla kun liikennekuolemien lukumäärä on tippunut alle kolmannekseen.

Vuonna 2016 Suomen tieliikenteessä menehtyi kuitenkin 253 ihmistä, siis suunnilleen yksi jokaista työpäivää kohden.

Tieliikenteen turvallisuus perustuu paitsi ympäristöön ja ihmisten asenteisiin, myös autojen tekniikkaan. Turvallisin kolari on se, joka ei koskaan tapahdu. Tämä onnettomuuksia estävä aktiivinen turvallisuustekniikka kehittyykin juuri nyt nopeasti.

Auton turvallisin paikka on kaistalla – kaikissa oloissa

Aktiivisen turvallisuuden lähtökohtana on pitää autot kaistoillaan ja autojen väliset etäisyydet turvallisina. Tämä onnistuu parhaiten, kun kuljettaja on tilanteen tasalla ja pystyy pitämään auton hallinnassaan.

Ympäristön havainnointia helpottaa erityisesti kunnolliset ajovalot. Ne ovat muutakin kuin vain hehkulamput, xenonit tai modernit LED-valaisimet. Mukautuva valojärjestelmä säätää valon suuntaa ja muotoa auton nopeuden ja eteen avautuvan tien muodon mukaan. Samalla valo muovataan pois häikäisemästä vastaantulijaa.

Kaikkialle kuljettajakaan ei voi kuitenkaan nähdä. Kuolleen kulman varoitin mittaa ultraäänitutkalla auton lähiympäristöä ja kertoo esimerkiksi sivupeilin varoitusvalolla, jos moottoritiellä viereisellä kaistalla on samaan suuntaan menijä piilossa.

Autot toimivat myös itsenäisesti havaintojensa perusteella.

 

Modernissa autossa on muun muassa kaistavahti, joka kameran ja tietokoneen avulla lukee edessä avautuvaa tietä ja auton sijaintia sen suhteen. Tarvittaessa kaistavahti varoittaa kuskia kaistan lipsumisesta äänimerkillä tai ratintäristyksellä tai jopa ohjaa auton takaisin kaistalle.

Erilaiset kaikkiin suuntiin auton ympärille kuvaavat 360-kamerat varoittavat risteävän liikenteen törmäysvaarasta ja helpottavat pysäköintiä ahtaissa paikoissa. Mukautuva vakionopeudensäädin mittaa tutkalla etäisyyttä edellä ajavaan ja pitää turvavälin kohdallaan.

Kehittyneimmät kaistavahdit yhdistyvät vakionopeudensäätimeen ja osaavat lukea paitsi nopeusrajoituskyltit, myös auton navigaattorin karttadataa. Tällöin vakionopeudensäädin tietää edessä olevat mäet, mutkat ja muuttuvat nopeusrajoitukset ja muuttaa vauhtia tarpeen mukaan, jo ennen kuin tie sitä varsinaisesti vaatii.

Myös hätäjarrutusjärjestelmät käyttävät kameroita ja tutkia ja varoittavat peräänajon uhasta ja myös jalankulkijoista. Tarvittaessa ne jarruttavat autoa täysin itsenäisesti mikäli kuljettaja ei sitä tee.

Parempi kuin ihminen

Moderni aktiivinen turvallisuus perustuu siis eri sensorien ja kameroiden yhteispeliin ja oppiviin tietokoneisiin. Tutka ja lämpökamera näkevät myös täydellisessä pimeydessä ja osittain vesi- tai lumisateen läpi. Autot pystyvätkin ajoittain jo nyt parastakin kuljettajaa täsmällisempään ja nopeampaan reagointiin vaaran uhatessa.

Tekniikan kehittyessä kuljettajasta onkin tulossa auton vaarallisin osatekijä. Siksi autot ovat alkaneet seurata myös kuljettajan vireystilaa. Auto voi oppia kuljettajan käytöksen ja jos siinä alkaa olla poikkeamia, kuten suuntavilkun käyttämättä jättämistä tai auton seilaamista kaistan laidalta toiselle, voi auto kehottaa kuskia pitämään taukoa. Jotkut autot seuraavat jopa kuljettajan silmien liikettä erillisellä kameralla ja tekevät siitä päätelmiä kuljettajan vireydestä.

Lähitulevaisuudessa autot kantavat yhä suuremman vastuun auton ajamisesta. Sensorien kehittyminen, vähitellen alkava laserskannerien käyttö ja tietokoneiden laskentakyvyn kasvu avaavat uraa täysin itsenäisesti ajavalle autolle.

Muutokset tien päälle pitkästi ja hitaasti

Autojen turvallisuus näyttäisi siis juuri nyt rymistelevän pikavauhtia eteenpäin, mutta takana on pitkäjänteistä, vuosikymmenien kehitystyötä.

Meillä Suomessa autoalaa vaivaa erityisesti autojen pitkät elinkaaret: Tänään käyttöön otettava auto voi tulla vastaan vielä yli kymmenen vuoden päästä, eikä autoon sinä aikana tuoda uusia turvallisuuskapistuksia.

Voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2005 pakolliseksi tulleet lukkiutumattomat ABS-jarrut sekä 2011 alkaen pakollinen ajonvakautusjärjestelmä ESC alkavat olla niin yleisiä, että ne vaikuttavat koko liikennejärjestelmän turvallisuuteen. VTT:n tutkimuksen mukaan nämä kaksi järjestelmää voisivat estää jopa melkein puolet kuolemaan johtavista tieliikenneonnettomuuksista, jos ne olisivat kaikissa Suomen vajaassa kolmessa miljoonassa ajoneuvossa.

Kehittynyt aktiivinen turvallisuustekniikka omassa autossa tekee kuitenkin myös vastaantulijoiden matkanteosta turvallisempaa. Näin uusimmat turvatekniikat vaikuttavat jo nyt määräänsä enemmän kaikkien kuljettajien, matkustajien ja kevyen liikenteen hyväksi.

Teksti ja kuvat : Tuomas Sauliala