Tämä artikkeli on julkaistu kesä-heinäkuun 2021 Sähkömaailmassa
Espoon Olariin rakennetaan uusi kahdeksanpaikkainen latausasema. Latausasemaverkosto laajenee kattamaan koko maan kolmessa vuodessa.
Sähköautojen yleistyessä latausinfrastruktuuria tarvitaan yhä enemmän. Niinpä Espoon Olarissa, Prisman parkkihallissa asennetaan uutta suurteholatausasemaa osaksi S-Ryhmän ABC-Latausverkkoa.
Latausaseman pysäköintiruutujen reunassa on kaksi lataussatelliittia. Kummassakin on kosketusnäyttö ja kaksi latausliitintä. Latausasemalla on yhteensä kolme eurooppalaisen CCS-standardin mukaista latausliitintä ja yksi japanilaislähtöinen Chademo-latausliitin.
Latausasemalle rakennetaan myös kaksi kahdella latausliittimellä varustettua peruslatauslaitetta, jotka tarjoavat 22 kilowattia tehoa tyypin 2 liitännän kautta. Jatkossa tässä Prismassa voi siis ladata neljä sähköautoa yhtäaikaisesti suurella teholla ja neljä muuta autoa, vaikkapa pistokehybridiä, pienemmällä teholla. Lisäksi lähettyvillä on useita, jo aikaisemmin asennettuja peruslatauspaikkoja.
Suomalainen lataustekniikka mahdollistaa uudenlaisen arkkitehtuurin
Suomalaisen Kempowerin suuritehoinen latausasema poikkeaa perinteisistä suurteholatureista. Tehoelektroniikka, joka muuntaa sähköverkon vaihtovirran auton lataamiseen soveltuvaksi tasavirraksi, on moduuleissa erillisessä kaapissa latauspaikkojen läheisyydessä. Näin se ei vie tilaa pysäköintipaikoilta ja sitä on helppo huoltaa. Kaapissa on aluksi kaksi moduulia, joista kumpikin toimii 50 kilowatin teholla. Ne jakavat tehon kahtia, eli 25 kilowattia per lähtö. Latausjärjestelmän kokonaisteho on siis 100 kilowattia.
Ohjelmistopäivityksellä laite voidaan myöhemmin muokata dynaamisesti tehoa jakavaksi: Jos latausasemalla lataa vain yksi sähköauto, se voi saada molempien moduulien täyden tehon. Kahdelle autolle tarjoillaan 50 kilowattia kummallekin ja vastaavasti neljälle 25 kilowattia per auto.
Kuormanjaon hienous on siinä, että koska sähköautojen latausominaisuudet vaihtelevat, voi joskus olla parasta jakaa tehoa vaikkapa 75 kilowattia yhdelle autolle ja 25 toiselle. Tällainen dynaaminen kuormanjako tarjoaa mahdollisimman hyvän latauspalvelun ilman, että sähköliitynnän tehon tarvitsee olla erityisen suuri. Näin kustannukset pysyvät kurissa.
Toinen Kempowerin laitteiston etu on laajennettavuus. Latausmoduuleja voidaan lisätä kaappiin myöhemmin. Neljällä moduulilla täyteen varustetun tehonlähteen suurin latausteho on 200 kilowattia. Harva sähköauto pystyy hyödyntämään tätä suurempaa lataustehoa ja se vaatisi yleensä myös nimellisjännitteen nostoa 800 volttiin sekä jäähdytettyjä kaapeleita, mikä puolestaan nostaisi aseman kustannuksia.
HOK-Elanto rakentaa kymmeniä suuritehoisia latausasemia
Perustamiskustannuksia kannattaakin miettiä, koska latausasemia on tulossa paljon.
“Meillä on noin 200 market-toimialan kohdetta, joista ainakin 50:ssä sähköautojen lataus täytyy jotenkin ratkaista. Tänä vuonna rakennamme 22-24 kohteeseen tällaisen monipaikkaisen suuritehoisen latausaseman”, pääkaupunkiseudulle sijoittuvan HOK-Elannon liikepaikkaprojekteista vastaava projektijohtaja Jaakko Niemi sanoo.
Niemi viittaa lainsäädäntöön, joka velvoittaa kiinteistön omistajia rakentamaan latausmahdollisuuksia vuoteen 2024 mennessä. HOK-Elannolla on paljon kiinteistöjä joita lainsäädännön velvoite koskee, joten latausasemiakin perustetaan useita.
”Lainsäädäntöä merkittävämpänä ajurina hankkeessa on kuitenkin asiakaspalvelu”, Niemi taustoittaa.
Liiketoiminta määrittelee latausaseman palvelutason, jonka pohjalta sähkösuunnittelija tekee aseman mitoituksen, muun muassa sähkötehon osalta. Mitoituksessa pitää huomioida esimerkiksi sähköpääkeskuksen kapasiteetti ja sen laajennusvara sekä olemassa oleva sähköliittymä. Uusi liittymä on yleensä kallein vaihtoehto, jota halutaan välttää. Isoissa kauppakiinteistöissä tehoa on yleensä riittävästi ainakin alkuvaiheeseen.
Olarin Prisman tapauksessa koko latausaseman teho on noin 150 kilowattia ja se voidaan melko helposti nostaa 250 kilowattiin.
“Uusissa kiinteistöissä sähköautojen lataus on yleensä huomioitu sähköpääkeskusta suunniteltaessa”, Ramboll Finland Oy:n sähkösuunnittelija Miikka Kyhyräinen kertoo.
Latausasema on asentajalle yksinkertainen tehtävä
Asentajan tai sähkösuunnittelijan näkökulmasta sähköauton latausasema ei juuri poikkea muusta kauppakiinteistön sähköasennustyöstä. Parkkihalli on asennuskohteena helpommasta päästä.
“Pystyimme esimerkiksi vetämään kaapelit nykyisiä kaapelireittejä pitkin”, latausaseman asennustöistä vastaavan JiiPee Sähköpalvelu Oy:n Sami Savolainen kertoo. Latausaseman asennustyö on noin viikon työ.
Yksi tavallisista sähköremonteista poikkeava ratkaisu Olarin pysäköintihalliin kuitenkin tehdään. Savunpoiston ohjauskeskukseen tuodaan hätäkatkaisin, jolla koko latausasema voidaan tehdä jännitteettömäksi.
– Esimerkiksi tulipalotilanteessa on tärkeää saada latausasema nopeasti ja varmasti irti sähköistä, sähkösuunnittelija Teemu Saareks Rambollilta kertoo. Näin palokunta voi tarpeen mukaan turvallisesti leikata autoihin kytketyt kaapelit.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Tsekkaa myös aiempi kirjoitukseni S-Ryhmän latausverkosta.
S-Ryhmä rakentaa valtakunnallisen latausverkon
Olariin rakennettava latausjärjestelmä on osa koko maan kattavaa ABC-Lataus -palvelua. Latauspaikkoja nousee erityisesti market-kohteisiin, mutta myös ABC-liikenneasemille ja hotelleihin.
S-Ryhmältä on osattu odottaa latauspalvelujen kehittämistä. Sen suorin kilpailija, K-Ryhmä, perusti oman K-Lataus -palvelunsa jo 2018 ja siirtyy heinäkuun alussa osittain kilowattituntipohjaiseen hinnoitteluun. Myös Lidl on perustanut Suomeen muutamia latausasemia kauppojensa yhteyteen.
S-Ryhmässä päätös valtakunnallisesta etenemisestä syntyi vuodenvaihteessa ja latausverkosto lanseerattiin maaliskuussa. HOK-Elanto etenee rakentamisen kanssa ensimmäisten osuuskauppojen joukossa, ja ensimmäinen latausasemakin on jo valmistunut Itäkeskuksen Prismaan.
S-Ryhmä julkistaa latauspalvelun hinnaston syksyllä.
Latausverkko oikeaan aikaan, oikealla tavalla
Kommentti – ABC-Lataus -nimellä lanseerattu latausverkko ei varmasti yllättänyt ketään sähköautoalaa seuraavaa, mutta ajoitus uutiselle on mielenkiintoinen. S-Ryhmä tuli valtakunnallisen julkistuksensa kanssa ulos pari vuotta kilpailijaansa K-Ryhmää myöhemmin.
Sähköautot ja niiden lataustekniikka kehittyy juuri nyt vauhdilla. Yksittäiset, vain muutaman vuoden ikäiset pikalaturit alkavat tuntua jo vanhoilta, ne kun tarjoavat vain 50 kilowattia tehoa. S-Ryhmä saa myöhäisemmällä liikkeellelähdöllä hyötyä tekniikan kehittymisestä, kun saatavilla on jatkuvasti parempaa lataustekniikkaa. Samalla liittymätehot voidaan pitää kurissa. S-Ryhmällä on myös marketti- ja ABC-liikenneasemaketjunsa myötä maan parhaita sijainteja hallussaan.
Lain asettama takaraja laturiasennuksille on vasta 2024. Kolmessa vuodessa osuu kohdalle moni myymälä- ja liikenneasemaremontti, joiden yhteydessä myös latausasema voidaan rakentaa.
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.
- Oikosulku-blogin etusivu – kaikki sähköautoartikkelit
- Tuomas Sauliala Twitterissä
- Tuomas Sauliala LinkedInissä
- Ota yhteyttä: tuomas.sauliala@gmail.com