K-Lataus syntyi monen tekijän summana

K-ryhmä, eli Kesko ja K-kauppiaat on toinen Suomen suurista päivittäistavaratoimijoista. Kesko vaihtoi 2019 noin 10,7 miljardia euroa, jääden noin miljardin sen toisen suuren kauppaketjun lukemasta. Kesko tekee liikevaihdostaan noin puolet päivittäistavarakaupassa, esimerkiksi K-Supermarkettien ja K-Citymarkettien kassahihnoilla. Toiseksi suurin myynnintekijä on rakentaminen ja talotekniikka, eli pitkälti K-Rauta.

Kesko ja Kauppiaat myyvät siis porakoneita ja Pirkkaa, mutta myös autoja. Autojen maahantuontihaarana on K-Auto (aiemmin VV-auto) ja se tuo Volkswagen-konsernin autoja kuten Volkkareita, Audeja, Porscheja ja Seatteja Suomeen. K-Auton liikevaihto oli viime vuonna noin 864 M€.

Juuri tämä päivittäistavarakaupan ja autojen maahantuonnin välimaasto on tärkeää maaperää K-Lataus-palvelulle. 

K-Lataus on K-ryhmän sähköautojen ja pistokehybridien latauspalvelu. Tyypillisellä latausasemalla on kaksi pikalaturia (á 50 kW) ja neljä keskinopeaa tyypin 2 latauslaitetta. Tyypillinen latausasema on Citymarketin yhteydessä.

– Tiedämme, että asiakkaat viettävät päivittäistavarakaupoissa tavallisesti 30-60 minuuttia. Tässä ajassa lataa hyvin täyssähköautoa pikalaturilla ja pistokehybridiäkin Type2-laturissa, pohtii K-ryhmän lataustoiminnoista vastaava Olli Tervonen.

K-Auton päämies Volkswagen-konserni on varsin selväsanaisesti valinnut sähköiset voimalinjat tulevaisuuden strategiakseen. K-Autolle mahdollisuus tarjota latauspalvelua auton kylkeen on mahdollisuus edistää autojen myyntiä. 

Lisäksi K-Latauksen tekemän tutkimuksen pohjalta tiedetään, että vaikka lataaminen kotona on monelle autoilijalle paras vaihtoehto, se ei ole kaikille mahdollista. Mahdollisuus ladata ruokaostosten yhteydessä on monelle tärkeää. Päivittäistavara- ja autokaupassa sekä latausliiketoiminnassa tuntuu siis olevan paljon synergioita.

– Lopulta sähköautojen lataustoimintaan ryhtyminen oli meille luonteva valinta, Tervonen kertoo. K-Lataus avasi ensimmäisen latauspaikan lokakuussa 2018 Tampereelle. 

Kesko on myynyt menovoimaa ennenkin

Autojen käyttövoiman myynti suoraan kuluttajalle ei ole Keskolle uusi asia. Vuonna 1963 Kesko osti Autori Oy:ltä sen huoltoasematoiminnan ja nimesi nämä huoltamot Kesoileiksi. Jonnet eivät näitä huoltoasemia muista, sillä Kesoilit vaihtuivat Neste-asemiksi 1990-luvulla. 

Keskon ja öljy-yhtiö Nesteen yhteistyö oli alkanut jo aikaisemmin. Yhtiöt omistivat yhdessä 1960-luvulla Motorest-ketjua, joka tarjosi huoltoasemien yhteydessä majoitusta. Motellit myytiin myöhemmin pois, mutta nimi jäi elämään ensin Kesoilin ja sittemmin Nesteen huoltoasemilla. 2000-luvulle tultaessa sekä Nesteellä että Keskolla oli omia huoltoasemia, jotka brändättiin 2016 alkaen Neste K -asemiksi. 

K-ryhmä on ryhtynyt myös uudenlaiseen käyttövoiman jakeluyhteistyöhön: se tarjoaa tontteja eurooppalaisten autovalmistajien superlatausverkosto IONITY:n käyttöön. Latausliiketoiminta on kuitenkin IONITY:n omaa.

IONITY-yhteistyön julkistus kesällä 2018 oli melkoinen yllätys, monellakin tapaa. IONITY oli hetkeä aikaisemmin julkistanut ensimmäisen visionsa 400 latausaseman verkostosta Euroopassa, mutta sen markkinointimateriaalissa Suomeen ei oltu merkitty latauspaikkoja. Tämän saattoi tulkita siten, että IONITY-asemia ei saataisi Suomeen lainkaan, mikä oli tietysti pettymys sähköautoilijoille. Näin huonosti  asiat eivät onneksi olleet.

Kirjoitin IONITY-latausverkosta muun muassa joulukuussa 2019. 

IONITY:n ja K-ryhmän välinen yhteistyö oli yksi ensimmäisistä julkaistuista latauspaikkakumppanuuksista. Nykyään IONITY:n muita suuria yhteistyötahoja ovat muun muassa suuret saksalaiset huoltoasemaketjut Tank & Rast Gruppe ja Euro Rastpark sekä öljy-yhtiö Shell.  

IONITY:n toiminnassa huomionarvoista on toimijoiden koko: Vanhan mantereen suurimmat autovalmistajat rakentavat maailman tehokkainta latausverkostoa ja saavatkin käyttöönsä suurimpien toimijoiden parhaita sijainteja. Tämä näkyy Suomessakin, IONITY:n kolme latausasemaa ovat hyvillä paikoilla kaukana kaupunkien keskustoista, moottoriteiden varsilla ja kuitenkin lähellä kauppoja ja ravintoloita. 

Kaupalle tärkeitä ovat sijainti, sijainti ja sijainti

Keskon Olli Tervonenkin puhuu paljon latausasemien sijainneista ja latauskonseptista. Esimerkiksi K-Citymarketit ovat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla ja kauppa itsessään on monelle ajomatkan kohde. Tällöin 50 kilowatin pikalaturi on hyvä valinta latauskäyttöön, sillä se tarjoaa nykyisille sähköautoille 30-60 minuutissa latausta sopivat 25-50 kilowattituntia, millä huristelee autosta riippuen suunnilleen 100-300 kilometriä. Latauksen kanssa ei ole kiire, kun Cittarissa kuitenkin vietetään jonkin verran aikaa.

K-Latauksen konseptia suunniteltaessa tavalliselle latausasemalle oli vaihtoehtona laittaa yksi suurteholaturi (100+ kW) tai kaksi tavallista pikalaturia (50 kW). Kiireettömän latauksen konseptin kannalta jälkimmäinen vaihtoehto oli mielekkäämpi, koska näin latauspaikkoja ja käyttövarmuutta saadaan enemmän.

IONITY on sitten kiireiselle matkustajalle, joka vain haluaa käyttövoimaa nopeasti jatkaakseen matkaa. Tästä IONITY-lataaja myös maksaa huomattavasti suurempaa hintaa. 

Latauspaikoille on myös teknisiä vaatimuksia. Erityisesti kiinteistöön pitää tulla riittävästi sähköä jo valmiiksi, muuten latausaseman perustamiskustannukset nousisivat melkoisesti. 

– K-Citymarketteihin yleensä tulee tuhti sähköliitäntä, Tervonen kertoo. 

Tässäkin kohtaa IONITY on poikkeus: IONITY-asemat liitetään Suomessa suoraan keskijänniteverkkoon omalla muuntajalla. Ei todella lopu teho kesken.

Palataan vielä hetkeksi K-Ryhmän ja Nesteen yhteistyöhön. Latauskonsepteja ja Suomen karttaa mittailemalla huomataan, että 50 kW lataustehoa on K-Latauksen kautta saatavilla melkein koko maassa, mutta latausasemat ovat usein hieman sivussa liikenteen valtaväylistä, isojen kauppojen tai kauppakeskuksien luona. Huipputehoista 350 kW IONITY-latausta taas saa vain kolmella paikalla Etelä-Suomessa moottoriteiden varsilla. Näiden väliin jää aika houkutteleva suurteholatauksen mentävä segmentti noin 150 kilowatin teholla, moottoriteiden ja valtateiden läheisyydessä. 

Neste hallitsee tällaisia kauppapaikkoja koko maassa ja varmasti niistä monelle tulisi riittävästi sähkötehoa pikalatausta ajatellen. Se toinen päivittäistavaraketju ei vielä tarjoa suurteholatausta omilla huoltoasemillaan. Volkswagen, Audi ja Porsche ovat tämän teholuokan autojen merkittäviä valmistajia ja ID.3 -mallin myötä autojen lukumäärän luulisi kasvavan.

Suunnitteleeko K-Lataus laajennusta suurteholatauspalveluihin, yhdessä Nesteen kanssa?

Tätä Olli Tervonen ei halua spekuloida. 

– Yleisesti ottaen kartoitus seuraavista latauspaikoista on käynnissä. Asiaan vaikuttaa muun muassa asiakasmäärät ja asiakkaan kohteessa viettämä aika, liikennevirrat ja käytettävissä oleva sähköteho. 

Minä ainakin haluaisin nähdä 150 kilowattisia latureita Neste-huoltamoilla.

Lue lisää K-Latauksesta osoitteesta k-lataus.fi

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Koronavirusepidemiasta johtuen jutun haastattelut on tehty puhelimitse ja valokuvat ovat arkistokuvia.