Suomessa ei kovin paljoa järjestetä kansainvälisen tason autokilpailuja, paitsi sitä yhtä, eli rallia. Meillä on pitkä perinne tästä lajista jossa kuski ja kartturi koittavat siirtää autonsa mahdollisimman ripeästi paikasta toiseen, yleensä metsäisellä soratiellä. Ralli on monta askelta lähempänä suomalaista kokemuskenttää kuin vaikka Formulat, onhan suuri osa Suomalaisista joskus ajanut tai ollut kyydissä samankaltaisella mökkitiellä.
Kävin ensimmäistä kertaa katsomassa rallia vasta tänä kesänä, Jyväskylässä, Neste Rallissa. Tutustumisen kohteena oli Äänekosken erikoiskoe perjantaina. Pellolle rajatulta katsomoalueelta pääsi näkemään vajaan kilometrin pätkän soratietä jolla kuskit paahtoivat autoillaan menemään.
Ralliautojen sähköistys odottaa
WRC-sarjan autot ovat hienoja tekniikan ja mekaniikan taidonnäytteitä. Niillä ajetaan varsin kovissa olosuhteissa hämmentävän kovaa. Erikoiskokeiden välisen huoltotauon rajoittaminen esimerkiksi varttiin tai puoleen tuntiin sekä kuskin ja kartturin välisen yhteistyön kriittisyys tuovat kisaan mukavaa jännitettä ja korostavat kilpailun insinööriteknistä puolta.
Autot kulkevat kuitenkin bensalla ja vain sillä. Siinä missä ralliautot ovat aiemmin olleet kehitysalustoja monelle tavalliseen autoon päätyneelle tekniikalle, sähköistys on löytänyt tiensä ensin tavallisen kansan autoihin.
Jopa FIA:n presidentti Jean Todt on purkanut turhautumistaan hitaaseen kehitykseen motorsport.com:n haastattelussa: “For me it’s frustrating to see in an FIA world event they don’t want new technologies.”.
Jeanin ja muiden iloksi tähän on kuitenkin tulossa muutos. FIA on päättänyt sääntömuutoksesta, joka tuo ralliautoihin hybriditekniikkaa vuodesta 22 alkaen. Ensimmäiset kolme vuotta sähköosasto on kaikille talleille sama, näin pyritään hillitsemään tallien kustannusten kasvua. Jonkin verran on pohdittu myös vaihtoehtoa, jossa autot ajaisivat EK:n väliset osuudet sähköllä ja vain kilpaosuuden bensiinillä.
Sähköistys tekee autosta taas hieman mielenkiintoisemman, vähentää päästöjä ja äänitasoja. Voi olla, että ralliautojen tuonti kaupunkiin ja katuradoille olisi jatkossa helpompaa. Tapahtumien tuonti kaupunkeihin on ylipäätään hyvä asia. Jyväskylässäkin Harjun erikoiskoe oli mukava piristys. Toisaalta monelle nimenomaan autojen ääni on tärkeä osa kokonaisuutta, uskaltaako tai haluaako FIA lopulta leikata sitä pois?
Todellinen päästöjen vähennys riippuu rallikansasta
Rallitapahtuman kokonaispäästöissä yksittäisen ralliauton päästöt ovat tietysti merkityksettömät. Paljon enemmän hiiltä tupruaa taivaalle rallisirkuksen siirtelyssä pitkin maapalloa ja vielä sitäkin enemmän rallikansan siirtymisestä rallin perässä.
Esimerkiksi Jyväskylän rallin tapahtumakeskus on aivan juna-aseman vieressä ja joukkoliikenne helpottaisi myös ahtaiden metsäteiden ruuhkaisuutta yleisön siirtyessä EK:lle. Mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen siis kyllä on, kysymys on lopulta osallistujan valinnoista. Sopivilla järjestelyillä päätöksiä voidaan ehkä töniä oikeaan suuntaan ja tallit ja ralliautot voivat toimia tässäkin esikuvina.
Itse ajoin paikalle sähköllä.
Rallin suosion kannalta kysymys ralliauton päästöistä lienee toissijainen. Viime kädessä kysymys on siitä että onko rallin ajaminen hienoa ja siistiä? Onko kovaa metsätiellä kilpaileva kuskipari ja auto asia jonka näkemisestä ja kokemisesta asiakas on valmis maksamaan?
Ainakin toistaiseksi monen mielestä on. Vuosien 2017 ja 2018 Jyväskylän rallit olivat yleisömenestyksiä. Mutta Äänekosken EK:lla vierailleiden ikäjakaumasta ja siellä kuulluista murteista päätellen Kehä 1:n sisällä kasvanut nuorempi sukupolvi loisti näistä kinkereistä poissaolollaan. Katsomokarsinassa olisi ollut tilaa paljon suuremmalle joukolle ihmisiä.
Pääkaupunkiseudulla ajokortin ajamisen keski-ikä on noussut ja auton omistaminen on menettänyt suosiotaan. Auto ei ole statussymboli eikä kovin usein tarve-esinekään. Omasta lähipiiristäni kukaan ei ollut rallissa paikalla. Nämä ovat tummia pilviä rallin taivaalla.
Ralli on monipuolinen tapahtuma
Neste Rallilla on kuitenkin mahdollisuudet olla menestyvä tapahtuma jatkossakin. Rallin valttina on sen monipuolisuus: Se on kaupunkifestari, jolla on etäinen yhteys jonkin autohommaan. Samalla se on autoilun ja autotekniikan juhla ja toritapahtuma, jossa on kaikille jotain. Ja se on ainoa iso FIA:n kilpailutapahtuma Suomessa, kiihdytysajojen ohella. Rallissa on tietystä nurkkakuntaisuudesta huolimatta oikeasti kansainvälinen meininki.
Rallitapahtuman yksi ongelma on sen valtava koko. Erikoiskokeita on kymmenien kilometrien päässä toisistaan ja parhaimmillaankin niillä näkee ralliauton muutaman sekunnin ajan. Moni paikallaolija naureskelikin, että jos on kiinnostunut kisan kokonaiskuvasta, kannattaa kisat seurata televisiosta, vaikka kotoa.
Tapahtumatuotannollisesta kulmasta pohdittuna karnevaali tarvitsee muutakin sisältöä kuin ralliautot. Ja olihan ohjelmaa tuotu paikalle: lentonäytöstä, laskuvarjohyppyä, selostusta. Mutta minkälainen tapahtuma houkuttelisi paikalle pääkaupunkiseudun maksukykyisen asiakkaan?
Voisiko oikeasti uusia autoteknologioita kuten sähköautoja tuoda EK:lle vaikkapa näytösluontoiseen kilpa-ajoon? Voisiko erikoiskokeiden ruokateltasta saada myös lihattoman sapuskan ja kylmäkaapista alkoholitonta olutta?
Tai voisiko jopa liittää tapahtuman samaan aikaan Messukeskuksessa pidettävään Assemblyyn? Molemmissa tapahtumissa nimittäin ajettiin kilpaa myös tietokoneiden avulla. Olishan se hienoa ajaa Jari-Matti Latvalaa vastaan WRC7:aa. FIA tuntuu onneksi ottavan esports-sektorin aika tosissaan.
Kotimatkalla Helsinkiin huomasin parikin aika tuoretta ulosajoa 24-tiellä kohti Lahtea. Rallin lieveilmiöitä vai sattuma ja pelkästään huonoa tuuria?
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala.
Kiitokset Hyundaille mahdollisuudesta nähdä ja kokea Jyväskylän menot!