Tesla sen aloitti. Korvasi auton kojelaudan ja keskikonsolin nappulat yhdellä isolla kosketusnäytöllä. Toi ratin taakse mittaritaulun tilalle näytön. Muut valmistajat eivät ole löytäneet yhtä dramaattista linjaa, mutta suunta on sama: Näytöt, ja erityisesti kosketusnäytöt tulevat autoon.
Mutta miten autojen näyttöjen animoinnit, valikot ja informaatio rakennetaan?
Perinteinen tapa voisi mennä vaikka siten, että animoidaan siirtymät ja tehdään niiistä videotiedostoja. Niitä sitten soitetaan auton kojelaudassa.
Pienetkin muutokset kojelaudan näkymässä saattavat edellyttää raskasta testauskäytäntöä, kun muutos pitää todeta toimivaksi eri alihankkijoiden tuottamalla tekniikalla sekä eri automalleissa. Kokonaisuutta vaikeuttaa erilaisten sensorien määrän kasvu: Auton kojelaudan pitää osata käsitellä ja esittää informaatiota yhä kompleksimmasta datajoukosta.
Eikö olisikin hienoa, jos käyttöliittymän voisi suunnitella tietokoneella, siististi toimistossa, ilman varsinaista autoa? Siten, että suunnittelijan tietokoneella pyörisi alusta tai kehys, joka takaisi yhteensopivuuden autovalmistajan käyttämän piirisarjan, eli auton tietokoneen kanssa ja vapauttaisi suunnitteljan tekemään sitä mitä hän parhaiten osaa: käyttöliittymäsuunnittelua. Ohjelmisto voisi simuloida kaikki nykyiset ja tulevat auton sensorit ohjelmistollisesti.
Juuri tätä tekee Helsingin Ruoholahdessa konttoria pitävä Rightware.
Rightwaren päätuote on suunnitteluohjelmisto Kanzi. Se mahdollistaa tavallisella tietokoneella tehtävän suunnittelutyön, sekä visualisoinnin paketoinnin autotietokoneen piirilevylle tallennettavaan muotoon. Se mahdollistaa todella sulavat, näyttävät animoinnit kuskille ja matkustajille. Kanzi ei siis ole keinoäly, joka esimerkiksi pysäköisi auton automaattisesti taskuparkkiin tai ajaisi autoa kuin Teslan Autopilot. Näitä toimintoja tekee muut piirit ja ohjelmistot.
Yllä olevassa mallissa demotaan Renesasin autotietokoneen päällä pyörivää kojelauta-animointia, joka on toteutettu Rightwaren Kanzilla. Kuva päivittyy 60 kertaa sekunnissa.
Kanzilla tehdyn suunnittelun jälkeen autotietokone osaa esittää sensoreilta saamansa datan ja vaikkapa pysäköintiavustimen antaman syötteen näyttävästi.
Rightwaren ensimmäinen julkinen referenssi oli Audi A3 vuodelta 2012. Rightwaren tekniikkaa käytetään lisäksi ainakin Nissanilla ja Volkswagenilla. Muita nimiä yksilöimättä Rightwaren markkinointijohtaja Olli Laiho kertoo Rightware tekevän yhteistyötä vajaan parinkymmenen autobrändin kanssa.
– Lisäksi teemme yhteistyötä autojen piirivalmistajien ja teknologiatoimittajien kanssa. System-on-a-Chip -tietokoneita tekee esimerkiksi maailmalla tunnettu Renesas ja tässäkin blogissa aiemmin esitelty NVidia. Myös Qualcommilla ja Intelillä on vastaavaa tuotantoa.
Rightwaren uusin julkinen referenssi on erittäin mielenkiintoinen: Amerikkalainen Fisker Karman manttelin perijä, Karma Revero. Kyseessä plugin-hybridi, jossa bensiinimoottori toimii BMW i3 REx:n kaltaisesti generaattorina. Tehoa kahdesta taka-akselille sijoitetusta moottorista löytyy noin 300 kW, akulla on kapasiteettia 21 kWh. Moottorien sinänsä isoa tehoa hillitsee auton suuri paino, 2450 kiloa.
Aivan keskeistä Reveron käyttöliittymien kehittämisessä oli nopeus – klassinen autoteollisuuden kehityssykli ei olisi riittänyt Karmalle. Tähän tarpeeseen Rightwaren ohjelmisto vastasi hyvin.
– [Rightware] Kanzi enabled us to rapidly create a stunning and distinctive digital user experience that reflects our unique brand identity and take the Karma driving experience to another level”, David Witt, UX + HMI Design Manager Karma Automotivelta kertoo lehdistötiedotteessa.
Rightwaren historia alkoi vuodesta 1997, Futuremark -yhtiöstä. Se tekee tietokoneiden tehonmittauksen eli benchmarkin työkaluja. Mitattaessa tietokoneraudan suorituskykyä haluttiin siitä ottaa myös graafisella puolella kaikki irti. Eräänlaisena sivutuotteena syntyi siis korkealaatuista graafisen optimoinnin osaamista.
Futuremarkkia ja nykyistä Rightwarea tuskin olisi olemassa ilman 1980-1990-luvun demoskeneä, eli esimerkiksi Assemblyillä hiottua demo-osaamista. Kanzissa on paljon yhteistä 3D-peleissä käytetyn tekniikan kanssa. Kanzi hyödyntää Open GL:ää, shadereita ja materiaaleja.
Samoin firmaa tuskin olisi olemassa, jos meillä ei olisi historiaa matkapuhelinpiirien parissa, sillä niiden insinööritekniset ongelmat ovat monelta osin samoja kuin autoissa.
Näyttö- ja piiritekniikan halventuminen tuo näytöt myös edullisemman päädyn autohin. Kalliiden autojen näkymät ovat muuttumassa hyvin mielenkiintoiseksi. Koko tuulilasin hyödyntävät HUD-näytöt, moninäytöt jokapuolelle autoa tai koko auton sisäpintojen projisointi ovat jo pitkälle protoiltuja. Myös 3D-näyttötekniikka kehittyy, ja kuskin ilmaan piirtämien eleiden tulkinta.
Autojen infotainment-järjestelmien nopea kehitys alleviivaa autojen muutosta: Ohjelmistot ja yhdistettävyys muodostavat jatkossa yhä suuremman osan autoteollisuuden tuotekehityksestä.
Teksti : Tuomas Sauliala
Kuvat: Karma Automotive, Tuomas Sauliala, Rightware
Koeajan Audi Q7 eTron -katumaasturin lokakuussa. Mainittu menopeli on A3 eTronin jälkeen ensimmäinen Audi, jossa on sekä Rightwaren tekniikalla suunniteltu kojelauta, että sähkömoottori ja ajoakku.
Yksi kommentti artikkeliin ”Suomalaistekniikka kiihdyttää Karma Reveron kojelaudan – ja vähän muidenkin”
Kommentointi on suljettu.