Volvon lataushybridit saavat sähköistävän mallisarjapäivityksen

Tämä artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Volvon kanssa.

Melkein kaikki nykyään myynnissä olevat autot perustuvat jonkinlaiseen perusarkkitehtuuriin. Niitä hyödyntäen valmistajat voivat yhtenäistää malliensa tekniikkaa ja hallita paremmin tuotekehityksen ja valmistuksen kustannuksia.

Volvon isompien autojen arkkitehtuuri on SPA, eli Scalable Product Architecture. Se on käytössä S60:ssä ja sitä suuremmissa malleissa ja myös isommissa katumaastureissa (XC60, XC90), eli suurimmassa osassa Volvon malleista. 

SPA-alusta mahdollistaa myös lataus- eli pistokehybriditoteutuksen. Esimerkiksi keväällä 2019 testaamani V60 T8 on SPA:n päälle rakennettu pistokehybridi, samoin Polestarin vähemmän tunnettu ja arvokkaan puoleinen Polestar 1

Volvo tekee SPA-alustaisille pistokehybridiautoilleen tänä syksynä melkoisen päivityksen, jonka myötä kaikki alustalle toteutut pistokehybridit muuttuvat merkittävästi sähköisemmiksi, tehokkaammiksi ja myös edullisemmiksi. Samalla toimintamatka sähköllä kasvaa reilusti.

Uutta rautaa eteen ja taakse

SPA-alustaisen pistokehybridin perusideana on ollut asentaa etuakselille bensiinimoottori ja taka-akselille sähkömoottori. Kardaaniakselia ei ole, sen paikalla keskellä autoa on hybridin ajoakusto. Tällainen rakenne mahdollistaa nelivedon ja matalan rakenteen samalla kun kardaaniakselin poisjättö keventää autoa, mutta voimakkaammassa kiihdytyksessä auto käyttäytyy kuin etuveto ja vastaavasti vain sähköllä ajettaessa auto on aina takavetoinen. 

Volvon pistokehybridiakkitehtuuri erottuu kuvassa selkesti: vasemmalla, keulalla on bensiinimoottori jonne menee nyt myös oranssi suurjännitekaapelointi. Kardaanitunnelin tilalla on akusto, muovinen bensatankki erottuu keskikohdan oikealla puolella mustana samoin kuin taka-akselille tuotu sähkömoottori.

Etupään bensamoottoria yksinkertaistetaan nyt poistamalla siitä muun muassa remmiahdin, mikä pienentää hivenen polttoaineen kulutusta. Ja mikä tärkeintä, jatkossa suoraan moottorin kampiakselissa on kiinni 35-40 kilowatin sähkömoottori, joka toimii samalla myös bensakoneen starttina. Taka-akselin sähkömoottorin tehoa kasvatetaan suunnilleen saman verran, 107 kilowattiin asti. 

Lue myös: Volvon lehdistötiedote.

Sähköistä tehoa tulee siis lisää kaikille neljälle pyörälle yhteensä likimain saman verran kuin pienemmissä autoissa on tehoa kaiken kaikkiaan. Bensakoneen tehot pysyvät entisellään. 

Ajettavuuden näkökulmasta uudistus tekee hyvää monella tasolla: Kolmella moottorilla on tehoa parhaimmillaan yhteensä 337 kW tai 455 hevosvoimaa. S60 T8 ja S90 T8 siirtyvät jatkossa nollasta sataan 4,6 sekunnissa. Auto myös käyttäytyy vakaammin tasaisemman nelivedon ansiosta. Neliveto vaatii jatkossakin bensiinimoottorin käynnistämisen.

Tehokkaammat moottorit mahdollistavat myös sähköautoista tutun yhden polkimen ajon, eli single pedal driving -tilan. Tällöin autoa voi halutessaan jarruttaa vain päästämällä kaasupolkimen ylös. Toiminto tulee käyttöön niissä SPA-pistokehybrideissä, joissa on Googlen Android Automotive -käyttöjärjestelmä (XC60, S90, V90).

Ja isompaa akkua keskelle

Sähkömoottorien tehon lisäys vaatii enemmän voimaa auton akustosta. Kuskin ja kartturin väliin asennetun akuston kapasiteetti nouseekin melkein kaksinkertaiseksi ja on nyt 18,8 kilowattituntia. Akkukapasiteetti vastaa muutaman vuoden takaisia täyssähköautoja ja se pidentää tuntuvasti sähköistä toimintamatkaa. Samalla akuston mitat pysyvät samana ja painokin nousee vain hivenen.

Volvon pistokehybridit saavat suunnilleen puolet lisää toimintakantamaa.

Sähkötehon kasvun myötä Volvojen kiihtyvyys nollasta kahdeksaankymppiin vain sähköllä ajettaessa paranee rutkasti, 14 sekunnista 8,5 sekuntiin. Jatkossa isommallekin tiellekin voi kiihdyttää helpommin vain sähkön voimin, käynnistämättä polttomoottoria. Volvon pistokehybrideistä tulee siis arjessa yhä useammin täysin sähkökäyttöisiä, kun tarve bensiinimoottorin tarjoamalle lisäteholle pienenee oleellisesti.

Sähköajon WLTP-toimintamatka on jatkossa mallista riippuen 68-90 kilometriä, mikä mahdollistaa monelle kaiken arkiajon polttamatta litraakaan bensaa.

Teknisen uudistuksen myötä kaikki Volvon pistokehybridit, pienemmille autoille tarkoitettua CMA-alustaa käyttävä XC40 pois lukien, ovat jatkossa sähköisempiä, tehokkaampia ja pienempien päästöjen ansiosta myös edullisempia pienemmän autoveron myötä. Autojen autoveroton hinta ei nouse tekniikkapäivityksessä.

Muutoksia myös talvitoimintoihin

Uusi isompi akku kohentaa myös auton talvitoimintoja. Se mahdollistaa kylmälläkin kelillä käyttökelpoiset sähköiset toimintamatkat. 

Polttoainekäyttöinen lisälämmitin jää autosta pois. Jatkossa Volvon SPA-pistokehybridejä lämmitetään viiden kilowatin sähkölämmittimellä, jota voidaan ohjata myös Volvo Cars -älypuhelinsovelluksella. 

Akun lataustapa ei muutu, ajoakku ladataan yksivaiheisessa Type2-peruslatauksessa, 3,6 kilowatin teholla. Lataus tyhjästä täyteen kestää noin 5-6 tuntia. Esimerkiksi pikalatausta ei ole tulossa Volvon pistokehybrideihin. Tekniikkapäivitys vaikuttaa vain auton kuorien sisällä, ulkonäkö ei muutu päivityksen myötä. 

Volvon päivitys pistokehybridien tekniikkaan on konkreettinen osoitus akkutekniikan kehityksestä. Vain muutamassa vuodessa akustojen kapasiteetti ja valmistustekniikka on edennyt pisteeseen, jossa auton suorituskykyä ja päästöarvoja voidaan merkittävästi parantaa samalla kun auton hinta käytännössä laskee. Volvon lataushybridit ovat siis kiinnostavia jatkossakin. 

Ensimmäiset uudet autot saapuvat ajettavaksi Suomeen tammikuussa 2022.

Teksti ja kuvitus: Tuomas Sauliala, valokuvat: Volvo


Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.