Kesä-roadtrip: 1900 kilometriä ja Audi e-tron Sportback Suomen suvessa

Kuopiossa astun ensimmäistä kertaa tällä reissulla ABC-liikenneaseman pihaan. Aiemmilla kerroilla turhankin tutuksi tullut huoltamojätti pitää tällä parkkiksella Fortumin suurteholaturia, joka tarjoaa yhdelle autolle 150 kilowattia tai kahdelle autolle 75 kilowattia kummallekin.

Toinen latauspaikka on varattu. Saan siis pienemmän tehon käyttööni. Tämä harmittaa tietysti, mutta 75 kilowattiakin Audi e-tron Sportbackille on luksusta aiempaan verrattuna.

Kuopiossa on Fortumin suurteholaturissa kaksi latausliitintä. Vaikka toinen auto oli jo latauksen loppuvaiheessa, ja siksi latasi pienemmällä teholla, sai Audi vain 75 kilowattia.

Tuntuu erikoiselta, että vain ja vasta neljä vuotta sitten Lapinreissu muuttui järkeväksi vaihtoehdoksi sähköautolle – siis muillekin kuin Tesloille. Tuolloin ajoin Volkkarin e-Golfilla Leville, kun nelostie sai viimeiset etapit sähköistettyä Oulun eteläpuolelta. Tuolloin reissu oli mahdollista, kunhan jokainen laturi vain toimi kunnolla. Latausteho Volkkarille oli maksimissaan noin 40 kilowattia.

Kaksi kesää sitten roadtrip suuntautui vielä pohjoisemmaksi, Norjan Nordkappiin. Tuo matka sujui mukavasti Tesla Model S 100D:llä, kun akkukantama oli käytännössäkin yli 500 kilometriä. Latureita pääsi jo valitsemaan, kun käytössä oli Teslan oma Supercharger-verkosto ja läjä muita latauslaitteita. Lataustehot olivat parhaimmillaan noin 120 kilowattia.

Ajoreitti kulki pitkin Suomea, pohjoisin kohta oli Rukalla.

Nyt kesällä 2020 roadtrip Suomessa on sähköautolla taas helpompaa ja nopeampaa, vaikka alla oleva auto on Teslaan verrattuna pienemmän kantaman menopeli. Pikalatureita on maassa tiheämmin ja hidasta latausta vieläkin tiheämmin. 

Matka eteni Helsingistä Lahden ja Kuopion kautta Kajaaniin, josta jatkettiin Rukalle. Täältä suunnattiin länteen, Oulun ja Kalajoelle ja sieltä Tampereelle ja lopulta takaisin Helsinkiin. Reissu kesti viikon, josta ajopäiviä oli viisi. 

E-tronin kova kulutus arvelutti

Audi on matka-autona jotain e-Golfin ja Model S:n välistä. Sen akkukapasiteetista on käytössä 86,5 kilowattituntia, eli hieman vähemmän kuin Teslalla mutta yli tuplasti enemmän kuin e-Golfilla.

Roadtripin kannalta keskeistä on lisäksi auton kulutus. E-tronilla on maine kovan kulutuksen autona, eikä aivan turhaan. Sain itse aiemmassa koeajossa kulutukseksi yli 30 kilowattituntia satasella, mikä on iso lukema. Toisaalta moni muu kuski on saanut omissa ajossaan e-tronin kulkemaan merkittävästi pienemmällä, noin 24-25 kWh / 100 km. Vertailun vuoksi e-Golfin matkakulutus oli 15,4 kWh satasella, Model S:n 18,1 kWh.

Erilaisten arvausten perusteella e-tronin kantamaksi voi turvallisesti arvioida 280-360 kilometriä. WLTP-kantama samaiselle autolle on vielä paljon parempi, jopa 446 kilometriä. Parin, kolmensadan kilometrin välinen lataus on Suomessa vaivatonta Pikalatausvyöhykkeellä, eli Oulu-Kajaani -linjan eteläpuolella. Latureita riittää eikä reitin jokaiselle laturille tarvitse pysähtyä. Ne ajat ovat olleet takana jo muutaman vuoden.

Matkan ainoa ABC-asema.
Kajaanin tuplalataus, kun toinen lataaja oli jo jatkanut matkaansa.
Rukan parkkihallissa latausta on tarjolla Type-liitännästä. Yön yli latausaika riittää kaikenlaisille autoille lataukseen.

Mutta tämän linjan pohjoispuolella tilanne on toinen. Siellä latureita on oleellisesti vain Roveniemellä ja Levitunturilla. Ja reissumme suuntautui muutaman mutkan kautta Kajaanista pohjoiseen, Rukalle, etapin ollessa noin 320 kilometriä. Jos auto todella veisi 30 kilowattituntia satasella, oltaisiin tällä välillä akuston riittävyyden kannalta punaisella. 

Tietysti matkalle osuu hitaampia latureita, joissa voi ajan kanssa puuttuvat kilometrit akkuun työntää. Mutta matkan varrella istuskelu tuntuisi turhauttavalta kun Ruka on melkein käden ulottuvilla.

Ionity ja Fortumin Hypercharge: 150 kilowattia alusta loppuun

Kulutuksen lisäksi oleellista on tietysti latausteho. E-tron lataa erittäin tehokkaasti, nollasta 80% varaustasolle tasaisella 150 kilowatin teholla ja täysin valmiiksi vielä 50 kW teholla. E-tron onkin markkinoiden tehokkain lataaja, heti Porsche Taycanin jälkeen. Tesla Model 3 lataa aluksi kovalla teholla, mutta sen latausteho putoaa nopeasti akun täyttyessä. 

Osittain juuri tästä syystä reissureitiksi valikoitui vitostie, täällä Kuopiossa kun on yksi Suomen harvoista suurteholatauslaitteista, joka pystyy antamaan e-tronin kelpuuttamaa 150 kilowatin tehoa. Tai siis pystyisi, jos toinen latausliitäntä ei olisi jo varattuna.

Kirjoitin suurteholatauksesta myös perusteellisemman artikkelin.

Suuri latausteho tarkoittaa sitä, että melkein tyhjä akku latautuu melkein täyteen noin 25 minuutissa. Perinteinen 50 kilowatin pikalatauslaite tekee saman noin tunnissa ja vartissa. Ero on melkoinen. 

Suomessa tätä herkkua on tarjolla Paimion, Hämeenlinnan ja Lahden IONITY-asemilla, sekä Lohjalla ja Kuopiossa Fortumin ns. Hypercharger-asemilla. Näiden lisäksi muun muassa Espoon Porsche Centerillä on ison tehon laitteet pihassaan, samoin kuin Olostunturin hotellilla, mutta näiden laitteiden käytettävyys on hieman epäselvää tällä hetkellä.

IONITY:stä ei kannata maksaa täyttä hintaa

IONITY-lataus ei kuitenkaan ole erityisen edullista. Vapaa markkinahinta on jopa 79 senttiä kilowattitunnilta, eli edellä kuvatun latauksen hinta olisi noin 47 euroa. Vastaavan energiamäärän lataaminen esimerkiksi Fortumin tavallisilla pikalatauslaitteilla kustantaa noin 15-18 euroa. 

Kirjoitin IONITY-latauksen hinnan tarkistuksesta aiemmin tammikuussa.

Apuun tulee vapaa markkinatalous. IONITY on yhteiseurooppalainen projekti, jonka palveluja voi käyttää monen eri toimijan roaming-verkon kautta. Pienellä tutkimisella selviää, että saksalainen Maingau on halvin tapa ottaa IONITY käyttöön, sillä kilowattitunnin hinnan saa Suomessa puristettua jo aivan järkevään 39 senttiin. 

Vielä tätäkin edullisempi vaihtoehto löytyi: Italialainen Enel X tarjosi Juicepassasiakkuutta kiinteällä 30 euron kuukausihinnalla heinäkuulle. Jo pari isompaa IONITY-latausta riittäisi tekemään tästä edullisimman vaihtoehdon, joten klikkailin itselleni asiakkuuden Italiaan.

Audi e-tron kulkee nykyään pienemmällä

Matkaan lähdettiin alunperin heinäkuisena perjantaina, helteessä. Edessä oli lyhyehkö etappi Helsingistä Lahden IONITY-asemalle. Auto yllätti heti kulutuksellaan. Vaikka ajettiin moottoritienopeuksia, ilmastointi puski kylmää ja auto oli lastattu kattoa myöten täyteen, oli kulutus vain reilut 22 kilowattituntia satasella. Ero aiempaan yli 30:n lukemaan on valtaisa. 

Matkan edetessä kohti Kuopiota alkoi kulutus tasoittua vähitellen 23 kilowattitunnin tuntumaan. Ja Kuopiossa siis ladattiin lisää ja yövyttiin.

Kuopiosta matka pääsi jatkumaan melkein täydellä akustolla Kajaaniin, Pikalatausvyöhykkeen pohjoisrajalle. Joku muukin oli hoksannut tämän paikan merkityksen, täällä nimittäin K-Lataus on tuonut kaksi pikalatauspaikkaa mukavasti kaupungin keskustassa olevan Citymarketin parkkihalliin. E-tron mahtui juuri ja juuri latauspaikalle, toisen paikan ollessa jo varattuna. 

Tässä kohtaa auton kulutus oli vakiintunut taas noin 23 kilowatin lukemaan. Edessä oleva 320 kilometrin legi vaatisi siis noin 74 kilowattituntia energiaa, joka vastaa noin 85 prosenttia akuston käytössä olevasta kapasiteetista. Tämä johtaisi reilun tunnin lataukseen Kajaanissa, ja näinhän olimme lounaan suunnitellutkin järjestävämme.

Kajaanista päädyimme lopulta muutaman turistikohteen kautta Kuusamoon ostoksille. K-Lataukselle terveisiä, että Kuusamon Cittarin pihaan mahtuisi oikein hyvin pari pikalaturia, ja ne ohjaisivat varmasti Rukalle autoilevia tekemään ruokaostoksensa juuri tässä kaupassa. Vastaavan ohjeen voi tietysti soveltaa läheisen Prisman osalta S-Ryhmälläkin. 

Varmistelimme kuitenkin auton latauksen riittävyyttä vielä hetken Kuusamon OP:n pihassa, hitaassa tyypin 2 latauksessa, porojen kanssa. 

Rukalta etelään

Rukalla vietimme pari päivää. Autolle tuli tänä aikana muutama kilometri niin sanottua nurkka-ajoa, joka ei akkua syönyt juurikaan. Rukalla ei kuitenkaan ole pikalatausta, joten latasin auton Rukan kylän parkkihallissa. Kiirehän ei varsinaisesti ollut, joten hitaalla latauksella ei ollut niin väliä. 

Matka kohti etelää alkoi pilvien kerääntyessä taivalle. Aurinkoinen helle oli ohi. Melkeinpä täydellä akulla matkasimme kohti Oulua. Lounastauon päätimme pitää Pudasjärvellä, jossa vanhaan tolppaan parkkiksen laidalla on liitetty mitä sympaattisin pieni tyypin 2 latauslaite.

Pudasjärven Nesteen pihassa oli reissun pienin lataustolppa. Mutta sähköä sekin antoi. Reissun etenemisen kannalta välilataus oli tarpeeton.
K-Latauksen Oulun pääty.
Kalajoen laturi tarjosi vain 42 kilowattia tehoa. Illalla, kun reissu ei enää samana päivänä jatku, sillä ei ole niin väliä.

Varsinainen reissulataus tapahtui ensimmäisellä pikalaturilla, joka tälläkin kertaa oli K-Latauksen kauppalaturi hieman ennen Oulua. Tällä latauksella pääsimmekin mukavasti Kalajoelle asti, jossa yövyttiin.

Viimeiseen ajopäivään Kalajoelta kohti Helsinkiä lähdettiin täydellä akulla. Kalajoella on nimittäin sekä Virran että Fortumin pikalaturit, yhteensä jopa kolme kappaletta aika pienellä alueella. Vesisateessa ja tuulessa on ihmisen hyvä latailla autoa.

Vesisade ja vastatuuli nostavat kulutusta

Viimeinen etappi Kalajoelta Tampereen kautta Helsinkiin on pitkä, 570 kilometriä. Siitä viimeiset hieman vajaa 200 kilometriä ajetaan moottoritietä. Ja vielä tämän lisäksi kävi nopeasti selville, että taivaalta valuva vesi ja vastatuuli nostavat kulutusta melkoisesti. Seinäjoen kohdalla päivän keskikulutus oli vakiintunut noin 28 kilowatin lukemaan. 

Jalasjärven Juustoportille suunniteltu tauko vaihtui Seinäjoen Ideaparkkiin. Täälläkin odotti kaksi pikalatauslaitetta K-Latauksen tarjoamina, ja niistä toinen olikin jo varattuna. Tässä kohtaa suurentunut kulutus yhdessä pitkähkön ajoetapin kanssa alkoi tuntua jo aikatauluissa. 

Tampereen keskustan ainoa pikalatauslaite, Virralta.
Ionityn latauslaite tarjoaa 150 kilowattia – tai enemmänkin jos auto vain voisi ottaa tehoa vastaan.

Tampereella odotti seuraava pikalaturi. Tampere ylipäätään on pikalatauksen osalta edelleen autiomaa, sillä kaupungin keskustassa on vain yksi pikalatauslaite, Liikennevirran Circontrol Laukontorilla.

Laturi oli tällä kertaa varattu, mutta saimme Audin hitaampaan 11 kilowatin lataukseen. Läheisen Periscope-ravintolan ikkunasta pystyi sapuskan ohella seuraamaan latauspaikan vapautumista, ja viimeiset kilowatit auton akkuun saatiinkin pikalatauksen puolelta. 

Tampereen vierailu kesti lopulta niin pitkään, että kotimatka olisi tämän sähkön voimin onnistunut. Mutta otimme kuitenkin tauon Hämeenlinnan IONITY:llä, jonka 150 kilowatin latausteho edelleen tuntuu ihmeelliseltä. Täälläkin oli toinen auto, tällä kertaa valkoinen Audi e-tron paikalla lataamassa.

Kotimatkan viimeisen moottoritie-etapin aikana sade oli jo lakannut, mutta kulutuslukema kiipesi silti 30 kilowatin tienoille. Tämä pisti miettimään, että miten olikaan mahdollista että reissun alkupäivänä samanlaista moottoritietä pystyi ajamaan niin pienellä kulutuksella? Ainoa järkevä selitys on tuuli: ilmeisesti meillä oli tuhti myötätuuli ensimmäisenä päivänä ja vastaavasti kova vastatuuli kotiinpaluun päivänä. 

Lopulta lukemat olivat: 1891 kilometriä 24,5 kilowatin keskikulutuksella sataa kilometriä kohden.

On mukava todeta, että Kuopion ABC:n lataus oli myös reissun ainoa ABC-vierailu. Sähköautoilu on edennyt maassa, ainakin Pikalatausvyöhykkeellä, jo niin pitkälle että matkaajalle on tarjolla latureita myös kaupunkien keskustoissa ja muissa persoonallisissa paikoissa. Turistille, joka haluaa nähdä maata eri kanteilta, tämä tuo mukavaa vaihtelua. ABC on aina samanlainen, ja niin sanottu ruokakin aina samaa.

Reissu erosi aiemmista myös sillä tärkeällä erolla, että nyt tarkoitus ei ollut ajaa mahdollisimman tehokkaasti paikasta toiseen, vaan viettää myös matkalla aikaa ja tutustua nähtävyyksiin. Tihentyvä pikalatausverkko yhdistettynä melko pitkään auton akkukantamaan auttaa myös tässä.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

8 kommenttia artikkeliin ”Kesä-roadtrip: 1900 kilometriä ja Audi e-tron Sportback Suomen suvessa”

  1. Kuopiosta löytyy myös toinen 150 kilowatin laturi, joka sijaitsee matkakeskuksen yhteydessä, keskustan laidalla. Taitaa tuo matkakeskuksen laturi itseasiassa olla myös hieman halvempi kuin pitkälahden. Vinkki seuraavalle kuopion reissulle jos pitkälahdessa laturi varattuna 😉

    • Jeps, tämä oli itseasiassa tiedossa. Tuo ABC:n laturi sattui matkareitin varteen paremmin, ja ilta oli sen verran myöhäinen että akateeminen mielenkiinto tsekata sitä toista suurteholaturia ei enää riittänyt. Ensi kerralla kenties!

  2. Kiitos hyvästä raportista ja tänään tulleesta radiovierailusta.
    Alkaa itseäkin kiinnostaa sähköauto pikkuhiljaa ja raporttisi antaa uskoa sen sujuman käytön mahdollistumiseenkin.

    e-tron vaikuttaisi kokonsa puolesta hyvältä vaihtoehdolta ”suurperheellemme” toki tässä odoteltava sen verran, että hankintahinta about 50K.
    Olitkin tehnyt juttua käyttökustannuksista? Paljonko esim. tämän reissun latauskulut olivat?
    Miten usein sähköautoja huolletaan ja paljonko huollot maksavat?

    Kiitokset!

    Loistava blogi

    • Heips, kiitokset kiitoksista. Radiossa en kovin usein olekkaan ollut, ikävä homma että toi Ylen homma ei tule Areenaan kuunneltavaksi. Tänne blogiin olen kuitenkin koonnut Youtube- ja Podcast-vierailuja, jos mun juttujen kuuntelu kiinnostaa:
      https://autovouhotus.fi/vierailin-kaaratvssa/

      Sähköauton käyttö tosiaan on ihan sujuvaa, kunhan perehtyy latauslaitteisiin ja selvittää vähän niiden sijainteja ja lataustehoja. Sen kun kerran ottaa haltuun, niin ongelmia harvemmin tulee.

      E-Tron on todella magea kulkine, joskin sen ajokantama jää pisimmälle ajavista autoista. Nythän on tulossa Q4 etron Audilta, sekä ID.4 Volkkarilta, joita kandee tsekata. Ovat halvempia, pienempiä ja ajavat pidemmälle.

      Käyttökustannukset taisikin unohtua tästä blogiartikkelista. Koko reissun lataukset maksoivat 125 euroa. Vastaavankokoisen ja -tehoisen bensa-auton polttoainekustannukset olis varmasti 2-3 kertaiset.

      Sähköautoja huolletaan yleisesti vähemmän kuin polttomoottorikäyttöisiä autoja. Huollon tarve vaihtelee valmistajittain aikalailla, mutta sanoisin että huoltokulut ovat ehkä neljäsosan tai puolet vastaavan polttiskulkineen kuluihin verrattuna.

Kommentointi on suljettu.