BMW i8, haikea toinen näytös

Aika montaa autoa olen ajanut, mutta talvella 2016 ajamani BMW i8 jäi kaivertamaan. I8 poikkesi muista sähkö- ja hybridiautoista. Se poikkesi oikeastaan kaikesta mitä olen ajamaan päässyt.

Siksi olikin mukava päästä ohjastamaan Baijerin tehokkainta pistokehybridiä kesäreissulla.

Kirjoitin tuolloin aiemmin tekniset perustiedot BMW i8:sta, joten en kertaa niitä tässä.

Testirundi vei tuttuun tapaan Helsingistä Kemiönsaarelle, tällä kertaa Fiskarsin kautta. Maantiellä auto on elementissään. Toista yhtä vakaasti kulkevaa autoa en ole koskaan ajanut. Renkaista tuntui löytyvän aina vaan lisää pitoa ja kallistuksia ei pystynyt huomaamaan. En todennäköisesti vienyt autoa lähellekään sen suorituskyvyn rajoja.

Kaupunkiolosuhteissa auto kuitenkin kärsii suuresta 12 metrin kääntöympyrästä sekä erityisesti suuresta leveydestä. Peilien kohdalla auto on yli 2,2 metriä leveä, ulottuvuus joka pisti hien virtaamaan parkkihalleissa. Pienen pieni takaluukku avataan ja suljetaan pelkkää lasista luukkua käyttämällä. Mitenhän tämä kestää pidemmän päälle tai jään ja lumen alta kaivettuna?

Ovet ovat hienot, näyttävät ja toimivat oikein mukavasti. Painiketta käyttämällä lukitukset avautuvat ja hydraulimäntä auttaa nostamaan raskaan oven ylös. Selvistä syistä johtuen auton ovissa ei ollut säilytyslokeroita, eikä niitä oltu autoon tuotu liiemmin muuallekaan. Pikkutavara ei oikein löytänyt paikkaa.

Autosta ulos ja sisään kömpiminen vaatii venymistä ja onnistuin selkänikin yhden komean mustelman verran lyömään oveen. Tämä ei ole auto huonoselkäisille. Paitsi penkit voisivat ollakin. Rata-automaiseen tyyliin penkeissä ei ole sähkösäätöjä, mutta keskimittaisena ja -painoisena istuin niissä pitkänkin matkan oikein mukavasti.

Keulilta auto on aika äkäisen näköinen.
BMW i8 hyötyy esimerkiksi tällaisista Type2-tolpista, joita on Fiskarsissa.
Kauppakeskus Kaari on tullut tutuksi.

Ennen reissuunlähtöä sain Twitterissä kommenttia, että auto saisi yllättyneitä ja ihailevia katseita osakseen. Ja näin todella kävi, i8 käänsi päätä tehokkaammin kuin mikään muu ajamani auto. Potentiaalisen ostajan on syytä olla sinut huomioarvon kanssa, kansanautoa etsivälle i8 on väärä valinta.

Ja onhan i8 kallis. Lähtöhinta (hinnaston mukaan 159 000 euroa) rajaa ostajakunnan väestön varakkaamman päädyn kapeimpaan siivuun.

Huomasin ajavani autolla korostetun varovasti ja huomaavaisesti, auto ja ehkä kuskikin kun tulevat huomatuksi muutenkin. Mutta samalla huomasin että tästä autosta voisi hyvinkin tulla arkiauto, ainakin jos liikkeellä olisi enintään kaksin ja vähäisin matkatavaroin. I8 on paitsi urheilullinen ja matala, myös todella mukava ja helppo ajaa. Kuskilla on hyvät tilat, hyvä näkyvyys tehdä matkaa.

Auto on kuitenkin ajettava itse. Koeajoversiossa ei ollut kaistavahtia, eikä mukautuvaa vakionopeudensäädintä. Niitä olen tottunut pitämään vakiovarusteina tämän hintaluokan autoissa.

Akun lataamiseen tyhjästä täyteen kuluu noin 2-3 tuntia.
Keulilla on hieman erikoinen jäähdytysilman läpivienti.
Markkinoille tullessaan kojelaudan näyttö oli edistyksellinen, nyt se alkaa olla jo hieman aikaa nähnyt.
Takaisin Stadiin. Takana 447 km maantietä, jonka aikana käytettiin pari akustollista sähköä. Ja vain 5,5 litraa satasella.

 

BMW i8 ei ole sähköauto, mutta sähköllä on tärkeä rooli. Bemarin keulilla istuu satakilowattinen sähkömoottori jota ruokkii 7,1 kWh akusto. Kuskin takana on pieni bensiinimoottori, joka kuitenkin antaa 170 kW tehoa taka-akselille.

I8:n kahtalainen luonne paljastuukin tavallisessa matka-ajossa: koeajomatka kulutti bensiiniä vain 5,5 litraa satasella. Tulos olisi hyvä mille tahansa bensakäyttöiselle autolle mutta aivan käsittämättömän hyvä se on 360-hevosvoimaiselle, nelivetoiselle urheiluautolle. Vertailun vuoksi Porsche 911 Carrera S ja BMW M3 Cabrio veivät vastaavalla matkalla lähemmäs 14 litraa satasella. Oma Toyota Prius 2009 vie vastaavassa ajossa noin 5,2 litraa.

Bemariin on voitu laittaa ison bensalohkon paikalle suhteellisen pieni moottori, kiihdytykseen tarvittavan tehopiikin kun tarjoilee aina tarvittaessa sähkömoottori keulalta. Hybridiratkaisu poistaa tarpeen kardaaniakselille, joten neliveto ei tuo tehohäviöitä. Tasainen matka-ajo voidaan tehdä bensiinimoottorin kannalta järkevällä tehoalueella, jolloin kevyt ja aerodynaaminen auto on bensapihi.

I8:iin yhdistyykin nykymarkkinan autoista ehkä hienoiten todellinen urheiluauton luonne varsin maltilliseen polttoaineen kulutukseen. Bonuksena sähkömoottori tuo autoon sähköauton edut: hitaassa ruuhkamatelussa ajelu sujuu mukavasti kun matkanteosta vastaa helposti hallittava sähkömoottori. Riittävän iso akku mahdollistaa myös lyhyiden matkojen tekemisen täysin päästöttömästi ja mukavat etäkäyttöpalvelut lämmityksineen ja jäähdytyksineen.

Ja miten kallis i8 olikaan? Bemarin hinnalla saisi Porsche 911:n mallivalikoimista vain aivan edullisimmat versiot. Audi R8 on toki reilusti tehokkaampi, mutta hinnaltaan melkein tuplat i8:aan verrattuna. I8 hyötyy autoverotuksessa matalista nimellisistä päästöistään.

I8:sta on helppo tykätä. Pitkästä aikaa luovuin koeajoautosta haikein mielin.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Auton lainasi Laakkonen Herttoniemi, kiitokset siitä!

Myytäviin BMW i8 -malleihin voi tutustua:

Katso BMW-malliston uudet autot
Katso BMW i8 -mallisarjan uudet autot
Katso myytävät BMWvaihtoautot
Katso myytävät BMW i8 vaihtoautot

5 kommenttia artikkeliin ”BMW i8, haikea toinen näytös”

  1. Päivitysilmoitus: - Autovouhotus

Kommentointi on suljettu.