Polestar oli vuosituhannen alussa itsenäinen toimija, joka viritti Volvon autoista tehokkaampia kisamalleja. Volvo osti Polestarin 2015 ja jatkoi merkin myyntiä, kunnes brändi reivattiin uuteen käyttöön: Tänään Polestar on tehokkaiden, sähköistettyjen Volvon alustalle tehtyjen autojen merkki.
Polestarin uuden tuotemerkin suunnitteluun pestattiin Tukholmalainen Stockholm Design Lab. Nyt oltiin tekemässä uutta autoilua ihan tosissaan.
Ensimmäinen Polestar 1, suorituskykyinen pistokehybridi, esiteltiin 2017. Ykkönen ei ollut massamarkkinoille suunnattu auto, mutta sillä Polestar lunasti paikkansa parrasvaloissa. Polestar 1 viitoitti tietä äärimmilleen hierotun brändäyksen ja jopa elämyksen tiellä.
Polestar 2 Performance
Ja nyt alla on maahantuojan ensiesittelyssä, muutaman tunnin ajossa Polestar 2, hatchback-mallinen sähkökäyttöinen menopeli. Valmistaja kutsuu mallia hot hatchiksi.
Minkälainen tämä kuuma luukku onkaan! Polestar 2 on nelivetoinen ja erittäin tehokas (300 kW) auto. Auton akkukapasiteetti on 78 kWh joka on linjassa esimerkiksi isoimman ID.3:n, Hyundai IONIQ 5:n tai pidemmän kantaman Tesla Model 3:n kanssa.
Auton ohjaus on tarkkaa ja tunnokasta. Kaikkea sitä hyvää, mitä auton ohjaus voi olla. Polestar on ajajan auto, mutta siinä myös matkustaa mielellään. Työn jälki on hyvää, auton viimeistely on kohdallaan sisällä ja ulkona.
Auton ajamisen avustimet tuntuvat vaikuttavan ohjaamiseen vain vähän. Mukautuva vakionopeudensäädin toimii aivan hyvin.
Mannerheimintien mukulakivellä Polestarin alusta tuntuu turhan kovalta. Jäykällä performance-alustalla, Continentalin Contisport 6 -rengastuksella ja isoilla 20” vanteilla ei voi saada kaikkea. Ajomelu ei vastaa sitä mielikuvaa, mitä olin ehtinyt autosta mielessäni luomaan.
Melkein kuin Tesla Model 3
Tesla Model 3 pulpahtaa usein mieleen Polestarin ratissa. Molemmat ovat suunnilleen saman kokoisia, erittäin tehokkaita ja molempien mielikuvia on huolellisesti rakennettu. Hintaluokka on karkeasti sama.
Polestar 2 on kuitenkin tämän lyhyen huristelun perusteella maantiellä hieman Teslaa parempi. Siinä missä Model 3 on repivä kiihdytystensä kanssa on Polestar tehty hienostuneemmaksi, suorituskyvystä kiinni pitäen.
Tulee tuntuma, että alustan säätöjä ja moottorin vääntökäyrää on Polestarin pajalla viritetty pidempään kuin Teslalla Model 3:n vastaavia arvoja. Huomaan vertaavani Polestaria myös Porsche Taycaniin, jonka hinnalla saisi jo melkein kaksi Polestaria.
Polestar on lisäksi hatchback, eli takaluukun käytettävyys on paljon parempi kuin Model 3:ssa. Ratin takana on Volvosta haetut viikset käyttöä helpottamassa, sadetunnistimet toimivat, ovenkahvat ovat tavalliset – ja niin edelleen.
Kulutus on kova
Moottoritiellä, kesärajoituksilla Polestar etenee vaivatta, mutta auto tuntuu imevän virtaa elektronit viuhuen. Menomatka rajoitusten mukaan 120 km/h, tuulisessa kelissä, hieman nollan yläpuolella olevassa lämpötilassa ajoittaisessa vesisateessa Lahden IONITY-asemalle kulutti 29 kWh/100 km, paluumatka jopa 31 kWh/100 km.
Osasin odottaa suuria lukemia, en osannut odottaa näin suuria lukemia. Model 3 ottaa moottoritiellä ehkä neljänneksen tai kolmanneksen vähemmän energiaa kuin Polestar.
Hitaammissa nopeuksissa kulutus onneksi putoaa selvästi matalammille luvuille, ja on syytä uskoa että tulevat softapäivitykset myös leikkaavat kulutuksesta hivenen pois.
Auton kulutus ei ole koko totuus auton käyttökelpoisuudesta. Polestarin 78 kilowattitunnin akku latautuu internetin perusteella vauhdikaasti. Huipputehot ovat jopa 150 kW ja melkein 60% lataustasollekin päästään vielä sadalla kilowatilla. Tesla Model 3 lataa kuitenkin vielä tehokkaammin ja sillä on puolellaan mainio Supercharger-latausverkko. Polestar luottaa yhteistyöhön Plugsurfingin kanssa. Tämä on toistaiseksi konkretisoitunut kuskin paikalle vain vähän.
Kulutus voi olla ongelma, jos autoa ei voi ladata yön yli ladata kotiparkissa ja jos autolla on tarkoitus ajella yleisesti kovaa tai pitkiä, yli noin 250-350 kilometrin päivämatkoja. Silloinkin auto latautuu vauhdilla, kunhan reitin varteen osuu suurteholatureita.
CMA-alustalla eteenpäin
Auto on hienosti suunniteltu, mutta insinööri näkee Polestar 2:ssa kuitenkin madalletun Volvo XC40:n. Molemmat autot on voitu suunnitella vain niin vapaasti, kuin Volvon CMA -alusta sallii. Ja tuo alusta on tehty kulkemaan kaikenlaisilla käyttövoimilla, myös perinteisillä polttonesteillä.
Sekä XC40 Recharge P8 että Polestar 2 ovat premium-tasoisia, nelivetoisia, erittäin tehokkaita, hyviä ajaa ja molemmissa on Android Automotive -järjestelmä kojelaudassa. Akustot ovat samat. Molemmissa autoissa kuskin ja matkustajan välinen kardaanitunneli on valtaisa ja se on täynnä akustoa.
Oleellisesti kaikki muut sähköautojen valmistajat ovat siirtyneet uusissa sähköautoalustoissaan suoriin lattioihin, sellainen kun mahdollistaa auton sisustan vapaamman suunnittelun.
Markkinoija näkee XC40:n ja Polestarin välillä kuitenkin eron. Vain toinen autoista on Polestar.
Ja onhan Polestarin brändi on hienosti rakennettu. Se on etäännytetty sopivasti Volvosta – sukulaisuussuhdetta kuitenkaan piilottamatta. Polestarin pitää olla erilainen jotta se voi olla kiinnostava, jännittävä ja tehokas. Sen ei kuulu olla Volvomaisen varma, turvallinen perheuto. Polestarin osto on valinta ja kannanotto. Volvon nyt ostaa kuka vaan, kenellä on pitoa taskussa riittävästi.
We can haz Android
Polestar-kokemuksen keskiössä on erittäin hyvän ajettavuuden ja suorituskyvyn lisäksi verkossa tapahtuva ostokokemus (jota laajennetaan kyllä kivijalan esittelytiloilla) ja myös ja ennen kaikkea kojelaudan Android Automotive -järjestelmä.
Se on kiinnostava, toimii vakaasti ja asiat tulevat sillä hoidetuksi. Integraatio Googlen palveluihin on vahva. Mutta se on selvästi kehityskaarensa alkutaipaleella. Koitan löytää aikaa kirjoittaa Android Automotivesta kokonaan erikseen, asia on sen arvoinen.
Lue myös aiempi juttuni Android Automotivesta.
Polestar on kiinalaisen Geelyn omistama, auto rakennetaan kiinalaisella tehtaalla ja sen kojelautaa pyörittää Kalifornialainen käyttöjärjestelmä. Polestarin pääkonttori on kuitenkin Ruotsissa, eikä Kiinalais-Amerikkalainen konkretia merkin taustalla tunnu yleisöä haittaavan.
Polestarin erillinen brändi tarjoaa Geelylle ja Volvo Carsille hyvän mahdollisuuden uudenlaisten asioiden kokeiluun, eräänlaisen hiekkalaatikon ajaa sisään asioita. Polestarilla tuntuu olevan myös kova halu kirjoittaa itse omaa tarinaansa. On mielenkiintoista nähdä mihin sen tie vie. Tulee mieleen onnistunut jako esimerkiksi Toyotan ja Lexuksen välillä, ovathan nekin lopulta saman valmistajan tuotantoa.
Geely tuntuu olevan tosissaan, Polestar 2 on siitä neljällä renkaalla kulkeva myrskyvaroitus.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Polestar ei ole ainoa Geelyn CMA-alustalle rakentama automerkki. Kannattaa Googlata myös Lynk & Co!