Volvo XC40 Recharge pitkän matkan reissusähköautona Suomen kesässä

Tämä artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Volvon kanssa.

Volvot ovat perinteisesti olleet hyviä matka-autoja. Istuinmukavuus on kohdallaan, samoin kuin tavaratilat. 

Tämä juttu on jatkoa aiemmalle lataustapoja käsittelevälle artikkelille.

Mutta nyt mukana on uudenlainen ulottuvuus: Edessä on tuhansien kilometrien ajo sähköllä, Volvo XC40 Rechargella. Auto ei ole minulle uusi tuttavuus, ajoin sitä keväällä. Tuolloin nousi esille auton suurehko kulutus, mikä vaikuttaa varsinkin pitkän matkan ajojen toteutukseen. Auto on kuitenkin saanut kevään aikana ohjelmistopäivityksiä, joiden pitäisi pienentää auton kulutusta. 

Tältä näyttää Levitunturin huipulle ajettu Volvo XC40 Recharge.
Reilut 2400 kilometriä latauksineen.

Ajelut Helsingistä Rukalle ja edelleen Leville ovat mitä parhain testi paremmalle softalle. Viikon matkalle tulisi mittaa reilut 2400 kilometriä. 

Uuden suurteholatauksen voimin liikkeelle

Sinänsä sähköautoilu etelästä Lappiin ei ole uusi asia ja nelostie on sama kaikille, käyttövoimasta riippumatta. 

Pitkän matkan uutuus on kuitenkin suurteholatauksen yleistyminen. Varsinkin Recharge Infra ja K-Lataus ovat rakentaneet tänä vuonna merkittävästi lisää suurteholatusta ja myös Virran verkkoon on tullut muutama uusi latauslaite. Erityisesti uudet sähköautot, kuten Volvo XC40 hyötyvät suurteholatauksesta.

Lue lisää: Mikä ihmeen suurteholataus?

Käytännössä suurteholataus leikkaa matkustamisen latausajoista puolet tai kaksi kolmannesta pois. Vain muutama vuosi sitten käytössä oli vain tavallista pikalatausta ja esimerkiksi nyt ajettavan Helsinki-Ruka -välin reilun 800 km matkalla lataustaukojen yhteispituus oli noin 2-3 tuntia. 

Uusien suurteholaturien aikakaudella latausaika tippuu reiluun tuntiin. Latureita osuu kohdalle Lahden, Jyväskylän, Oulun ja vihdoin myös Kuusamon seutuvilla, eli Rukalle kulkevalle juuri sopivissa paikoissa. Pitkällä matkalla taukoja täytyy tietysti muutenkin pitää, eli sähkön käyttövoimana ei pitäisi juurikaan vaikuttaa matka-aikaan.

Tästä piti ottaa selvää.

Kahden – ei vaan neljän pysähdyksen taktiikalla Rukalle

Detailit koko reissu latauksista. Klikkaa isommaksi!

Matka alkoi helteisenä heinäkuun aamuna Helsingistä. Edessä olisi pitkä ja kuluttava moottoritieosuus ja edelleen valtatie Jyväskylään asti. Siellä odottaisi suurteholataus pikaruokalan nurkalla.

Mutta kuten automatkoilla niin usein käy, myös tällä kertaa inhimilliset tarpeet takapenkillä edellyttivät taukoa jo aikaisemmin. Niinpä edessä oli seisahdus Lahden Karismassa. 

Taukopaikka ei ollut aivan sattumalta valittu. Eteläisessä Suomessa alkaa olla pikalatausta saatavilla jo niin hyvin, että pienellä ennakkotarkastelulla löytää usein taukopaikaksi latauspaikan. Näin tälläkin kertaa.

Tässä kohtaa takana oli myös moottoritietä jo sen verran, että auton kulutuksesta pystyi jotain sanomaan. Helteisen, nopean ajon kulutus reilusti kuormatulle autolle asettui lukemaan 22,3 kWh satasella. Tämä on hyvä lukema, linjassa muiden ajamieni autojen kanssa. Ja ennen kaikkea kulutus on pienentynyt selvästi aikaisemmista ajoista. XC40:n akku veisi jopa 340 kilometriä tällä kulutuksella.

Moottoritie loppuu ja nopeudet ja kulutus laskevat. Jyväskylään tullessa kulutusmittari osoitti jo 21,7 kWh lukemaa. Tämän ohella huomiota herätti lämpötila, jopa 34 C. Auton ilmastointi todella teki töitä, mikä vielä osaltaan nosti kulutusta.

Ensimmäinen kauppatauko. Niin ja myös lataustauko, Lahden Karismassa.
Ensimmäinen suurteholataus tapahtui jaetulla laturilla Jyväskylässä, Fortum Charge & Drive -verkossa.
Vaskikellon taukopaikka tarjosi tavallista pikalatausta.

Lounastauolla Recharge Infran suurteholaturilla akku tuli käytännössä täyteen. Tästä oli hyvä jatkaa Oulun suuntaan.

Ollakseni rehellinen, etappi Jyväskylästä Ouluun ei autoilullisesti ole erityinen. Yksi hyvin klassinen kohde tuolta väliltä kuitenkin löytyy, Vaskikello Pyhäjärvellä. Ja kas, täälläkin on sopivasti pikalatausta tarjolla. Auto tolppaan tauon ajaksi.

Seuraava suurteholaturi odotti Oulun kupeella Kempeleellä. Ruokatauko riitti täyttämään akun melkein täyteen ja samalla auton kulutus oli pysynyt mukavassa 21 kilowattitunnin mittaluokassa. Oulun jälkeen seuraava tehokkaampi laturi oli saatavilla Kuusamossa, mutta sille ei olisi nyt tarvetta. Lataus riitti heittämällä perille Rukalle.

Koko ajorupeama otti muutaman minuutin yli kymmenen tuntia, 20,8 kWh keskikulutuksella. Koko etapin olisi hyvin voinut ajaa vain kahdella pysähdyksellä, mutta lomalla on aikaa ja otimme lopulta neljä taukoa. Auton latautumista ei odotettu minuuttiakaan. 

Kempeleen suurteholaturi Oulun seutuvilla tarjosi riittävästi tehoa loppumatkalle Rukalle.
Tie 20 Oulusta Kuusamoon on todella kaunista ajettavaa.
Rukalta on helppo käydä tutkimassa Kuusamon uuden K-Latauksen suurteholaturin toimintaa. Auton lataus olisi onnistunut Rukallakin.

Rukalta Rovaniemen kautta Leville

Ruka on mukava paikka kesälläkin. Mutta ei niin mukava, etteikö sieltä malttaisi lähteä Rovaniemen kautta Leville. 

Etappihan on melko lyhyt, vain noin 370 kilometriä. Kun auton sai ladattua täyteen lähdössä, menisi tämä ehkä vain yhdellä latauksella. Mutta kuski ja matkustajat eivät mene. Niinpä otimme lounas- ja lataustauon Rovaniemelle.

Rovaniemellä alkaa olla jo aika hyvin latausvoimaa. Lounastauon lataus riitti hyvin loppumatkalle Leville.
Levitunturin Hullun Poron laturi on yksi Lapin ensimmäisistä. Se on varmasti vaikuttanut koko alueen vetovoimaan sähköautoilijoiden piirissä.

Rovaniemen kaupunkisuunnittelu on mukavasti tuonut keskustaan Nelostien varteen Revontulikeskuksen ja latauspaikat suoraan sen yhteyteen. Täällä pikalatureita on tarjolla useampia, kuten hyviä ruokapaikkojakin.

Lounastelun aikana auto latautui melkein täyteen. 

Sähköautoilun näkökulmasta Lapin erityispiirteenä on harvempi latausverkosto syvään etelään verrattuna. Isoakkuisten autojen, kuten Volvo XC40:n osalta tämä ei ole ongelma, akkukantama vie laturien väliset etapit huoletta. Yksi Lapin ensimmäisistä pikalatureista perustettiin aikanaan Leville, jonne nytkin päästiin perille hellekelissä.

Leviltä etelään uusien laturien voimin

Kotimatka alkoi totuttuun tapaan Rovaniemen lounastarjoiluja kohden ajaen. 

Muutama Levillä vietetyn päivän aikana latausinfra ehti kuitenkin kehittyä: Napapiirin Energia ja Vesi ehti avata pari suurteholaturia Rovaniemen eteläpuolelle, joten Rovaniemen keskustaan suuntautuneen sapuskatauon aikana auto seisoi parkissa ilman latausta. Halusin päästä ihan erikseen testaamaan uutta suurteholaturia, vaikka matkanteon kannalta olisi ollut tehokkaampaa ladata parkissa pikalatauksessa samaan aikaan.

Rovaniemen uusimman suurteholaturin taustalla näkyy pari napsua tuhdimpaa sähköasennusta.
Uudenkarhea suurteholaturi löytyi myös Jyväskylän pohjoispuolelta. Tämä ei vielä menomatkalla ylös ollut käytettävissä.
Kun sopivan tyhjällä akulla aloittaa lataamisen, voi latausteho olla jopa yli 150 kilowattia. Ja tämä vielä 27% varaustasolla!

Pienen välilatauksen teimme Oulussa, hitaammassa peruslatauksessa kaupunkikäynnin ajan. Samalla tuli taas syötyä ja ostettua myös matkaevästä. 

Enemmän sähköä tuli otettua illan viimeisellä, lyhyellä vierailulla Kempeleen suurteholaturilla ennen majoitukseen ajelua. Akkuvarausta pitäisi perille tultaessa olla sen verran, että vielä seuraavanakin päivänä päästäisiin mukavasti hyvälle latauspaikalle. Ei kannata ajaa viimeisillä elektroneilla kohteeseen, jonka latausmahdollisuuksista ei ole tietoa. 

Yöpaikalla Maalaiskartano Pihkalalla oli kuitenkin tarjolla hidasta pistorasialatausta. Se ei riittäisi täyttämään akkua, mutta kolmanneskin lisää akkuvarausta on kotiinpäin.

Paluumatkan ensimmäinen päivä tuli ajettua ilman tarkempaa ennakkosuunnittelua latauksista, tien päällä latauspaikkoja tarpeen mukaan hakien. Näinkin matkaa voi tehdä, mutta jos tarkoituksena olisi ollut mahdollisimman vähäiset seisahdukset auton latausta varten, kannattaa lataustaukoja miettiä vähän etukäteen. 

Erityisesti majoituspaikkojen latausmahdollisuudet olisi kannattanut selvittää etukäteen ja näin välttää kokonaan viimeinen lataustauko Kempeleen laturilla. XC40 olisi kulkenut täydellä akulla koko matkan Rovaniemeltä Pihkalaan ilman mitään välilatauksia.

Pihkalan Maalaiskartano tarjoaa parkkipaikalle tavallisen suko-pistokkeen. Lataus maksetaan respaan.

Viimeisen päivän etappi takaisin Helsinkiin

Viimeisen ajopäivän jokainen kilometri toi lähemmäs Helsinkiä ja yhä parempia latausmahdollisuuksia. Etappina oli reilut 600 kilometriä, mutta matkaan ei päästy täydellä akulla. 

Ensimmäinen tauko oli lounas, Niemenharjun matkailukeskuksella. Täällä on ollut Recharge Infran pikalaturi jo pitkään. Näitä puurakenteita arkkitehti on piirrellyt ansiokkaasti.

Hyttysiä tuntui tänä vuonna olevan paljon.

Jyväskylän laitamilla odotti toinen iloinen yllätys, tännekin oli muutamaa päivää aikaisemmin avattu uusi suurteholaturi. K-Latauksen uudenkarhea laite tarjosi täydet 150 kilowattia Volvolle, jolloin ensimmäinen sadan kilometrin ajomatka latautui vain 11 minuutissa. Kunnollista!

Kotimatka ei edennyt suoraan Helsinkiin, vaan matkalla käytiin mökkivierailulla. Myös viimeinen lataus tuli tehtyä vielä siinä samassa Karismassa, jossa koko matkan ensimmäinenkin lataus tapahtui, ruokaostosten yhteydessä. Kotiovella koko matkan keskikulutus oli 21,1 kWh satasella, 81 km/h keskinopeudella.

Latauksien hinta koko reissulle oli noin 140 €. Tämä on ehkä puolet tai kolmannes pätevästä vertailuarvosta bensalla tai dieselillä. Lataukset olisi voinut tehdä paljon halvemmallakin käyttämällä esimerkiksi Shellin lataustunnusta Rechargen latureilla.

Sähköautoilu yleistyy nyt vauhdilla 

Sähköautot ja niiden lataustekniikka kehittyvät nyt niin vauhdikkaasti, että joka kesä olosuhde on jotenkin naksahtanut uuteen asentoon edellisestä. Se ainakin selvisi, että Volvon kulutus on aivan kohtuullinen ja se todella lataa parhaimmillaan 150 kilowatin teholla. Tämä ei sinänsä yllättänyt.

Pitkällä, 2400 kilometrin automatkalla alleviivautui erityisesti se tosiasia, että sähköautoja todella on liikkeellä. Yhdelläkään laturilla ei tarvinnut olla yksin, mutta onneksi jonottaakkaan ei tarvinnut. Usein kohtasin tuoreita, jopa vain muutaman päivän sähköauton omistaneita kuskeja jotka olivat perehtymässä uuteen tapaan liikkua. Jos tämän kesän teemana on ollut suurteholatausverkoston rakentaminen, voisi vaikka jo ensi vuonna olla latauspaikkojen määrän reipas nosto per lataus latausasema. 

Sähköautot yleistyvät vauhdilla. Tekniikka alkaa olla kohdallaan myös tällaisille pitkille matkoille. Eikä suurteholatauksen laarista vielä ole kaikkea ulosmitattu, yhä suurempia lataustehoja on luvassa.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala


Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.

6 kommenttia artikkeliin ”Volvo XC40 Recharge pitkän matkan reissusähköautona Suomen kesässä”

  1. Tervehdys!
    Äkkiseltään ei kuulosta kovin edulliselta verrattuna esim. diesel-Volvoon
    Uskoakseni sama reissu menee noin 200€ kustannuksilla nykyisillä dieselin hinnoilla omalla V60.

    • Heips, ja kiitos kommentista. Sähköautojen käyttövoiman hinnasta pitää muistaa pari asiaa: Suurin osa ajokilometreistä ladataan kotona jolloin kustannus on ehkä puolet tai kolmannes näistä suurteholatauksen hinnoista. Ja toisekseen näillä suurteholatureillakin hyvin tehokkaan XC40:n käyttövoimakulut olivat selvästi pienemmät kuin arvioit oman V60-dieselisi olevan. Veikkaisin, että päästäksesi 200 euron polttoainekustannuksiin joudut ajamaan hyvin taloudellisesti. Sinänsä tietysti tärkeää on se, että molemmilla autoilla reissu onnistuu. Käyttövoimahan on auton ostajan päätös.

  2. Kyllä tuolla pääsee ihan normaalilla ajolla tuon 2400 km lenkin noin 200 € kulutuksella. Pääsee varmasti talvellakin, jolloin tuo xc40:lla ajo muuttuu tuossa lenkissä tuskaiseksi ja kulut nousee varmasti tuonne samaan 200 €.

    Vaatii aika moista viitselijäisyyttä tuon kanssa pidemmän matkan ajaminen. Tämän toivon kaikkien XC40 sähköautoja miettivän sisäistävän. Samalla rahalla saa kuitenkin ihan toimivia sähköautoja muilta merkeiltä. Esimerkiksi Model y, E-mach, ID.4/Enyaq, Polestar 2 jne.

  3. Kiitokset mielenkiintoisesta jutusta. Olen itse alkanut lämpenemään sähköautoille. Volvossa itseäni on kiinnostanut muutama juttu ylitse muiden. Ensinnäkin tarvitsen riittävän takatilan koirille joten Polestar ei ole ratkaisu sivukommenttina. Siksi XC40 jos Volvoperheeseen päädytään. Eli ne asiat mihin itse kiinnitän huomiota Volvossa:

    1) Google Auto, johon tutustuin ensikertaa polestar videoissa. Auton käyttöliittymä on jotain sellaista, mikä sopii minulle erinomaisesti, jota muilla ei tuossa mittakaavassa ole.

    2) Matriisiled valot (Teslassa ei ole)

    3) Kuitenkin jonkinlainen etusäilytysjärjestelmä, jonne saa latauskaapelit niin takatilan saa täysin tavaroille VS esim. VAG -konserni.

    4) Volvossa huolto toistaiseksi Suomessa aivan eri tasolla kuin esim. Tesla Y

    Kuten huomaatte, keksin itselleni syitä miksi en ostaisi Audia tai Teslaa. Alussa kun rupesin sähköautoihin tutustumaan, niin Volvoon en edes katsonut kun mitä näin. Nyt on eniten mietityttänyt range, joka tämän perusteella ei ole ongelma sekään.

    • Kiitokset! Volvo tosiaan on soiva peli, eikä se napsun kovempi kulutus ainakaan itselleni ole ongelma – kunhan reitille osuu riittävästi suurteholatausta. Ja sitähän rakennetaan koko ajan lisää. Ja kaikille sähköautoillehan kannattaa hommata latausta kotiparkkiin.

Kommentointi on suljettu.