Kesän koeajoon päätyi varsin mielenkiintoinen kulkine, Volvo EX30. Kyseessä on valmistajansa pienin auto, josta on tarjolla sekä edullisen että tehokkaan ja siten arvokkaan päädyn malleja. Näistä alla oli jälkimmäinen, nelivetoinen Twin Performance Ultra.
Auto on pieni, mutta omiin silmiini varsin tyylikäs. Aiempiin Volvoihin verrattuna, esimerkiksi XC40:een (tai siis nykyään EX40:iin) ja XC60:een, on EX30 kuitenkin jotain ihan muuta. Isointa dramatiikkaa tottunut Volvo-kuski kokee kuskin jakkaralta autoa tarkastellessaan: Ei näyttöä ratin takana, ei juurikaan painikkeita kojelaudassa, uudenlainen nappulasto ratissa ja uudenlaiset viikset sen takana. Ei lasinnostimia ovissa, mutta uusi ja paljon aiempaa isompi näyttö Android-järjestelmällä keskellä kojelautaa. Ei HUD-näyttöä.
Eikä auton avaimessakaan ole ensimmäistäkään painiketta. Ovien lukitus avautuu autoa lähestyttäessä itsekseen tai tavalliseen tapaan ovenkahvaa koskettamalla.
Sisustus ei ole perinteistä Volvoa nähnytkään
Perinteisen, sanotaan vaikka premium-Volvo-kokemuksen sijaan EX30 tarjoilee pelkistetympää sisustaa ja ehkäpä jonkun silmiin edukkaampaa muovipanelointia, Polestar 2:sta lainattuja sivupeilejä, perin kompaktia takapenkkiä ja auton kokoon nähden ihan hyvää takaloosteritilaa. Äänentoisto ei autossa ole kovinkaan kummoinen.
Hauskana yksityiskohtana oven sisäkahvat ovat hämmentävän järeitä teräksisellä rakenteella. Jos ydinsota joskus syttyy, jäljelle jäävät torakat, ruotsinkielisen osakunnan talo Otaniemessä ja Volvo EX30:n ovenkahvat. Kahva on kuitenkin erinomaisen käytettävä ja hyvä.
Pienehkö auto kulkee matalissa nopeuksissa kohtuudella. Kun ajonopeudet pysyvät taajama- ja maantielukemien alueella, seilasi kulutus noin 16–17 kilowatin tuntumassa satasella. Kuormaa oli kaksi henkeä matkatavaroineen ja sää poutainen kesäkeli eli tienpinta oli kuiva. Moottoritietestissä auto kulutti vastaavissa oloissa 22,2 kWh /100 km.
Volvo EX30 kuluttaa siis kokoonsa nähden reippaammanpuoleisesti. Tämä olikin odotettavissa sillä auton otsapinta-ala on suuri eikä auton lyhyt mitta ja suurehko korkeus mahdollista ilmanvastuksen optimointia samaan tapaan kuin pitkissä ja matalissa autoissa kuten vaikkapa Hyundai IONIQ 6:ssa
Ne suuret tekniset erot eri varustelutasoilla
Tällä ylemmän varustelutason akusto on kapasiteetiltaan 69 kWh, joten vastaavat toimintamatkat kulutuksilla ovat noin 420 ja 311 km. Volvon toimintamatka on kulutuksesta huolimatta aivan hyvä. Edullisemmissa EX30-painoksissa on pohjassaan pienempi 51 kilowattituntinen akku.
Kalliimpi ja isompi NMC-akku latasi mukavilla, enintään noin 160 kilowatin tehoilla. Latausteho pysyy korkeana noin 30..40 % SoC -tasolle asti, ja putoaa tästä jyrkästi. EX30 on latauskäyränsä pohalta keskivertolataaja, monet uudet autot lataavat parhaimmillaan jo melkein 200 kW, osa tämän ylikin.
Varsinkin talviaikaan kulutukseen vaikuttaa auton lämmitys. EX30:ssä ilmalämpöpumppu on vain arvokkaimmissa malleissa, joten edukkaamman päädyn mallit ovat todennäköisesti epätaloudellisempia talvella.
Kiinnostavaa on sekin, että edullinen akku on myös kemialtaan poikkeava. Hinnat-alkaen -mallissa akusto on rautafosvaattikemialla (LFP) toteutettu jolloin akusto on edullisempi valmistaa. Sen suorituskyky esimerkiksi suurteholatauksessa on NMC-kemiaan verrattuna kuitenkin heikompi ja esimerkiksi kylmätoiminnot vaatimattomampia. Tästä ei voida vetää suoraan johtopäätöstä, että edullisempi EX30 toimisi talvella erityisen huonosti, sillä akustoa lämmitetään kaikissa autoissa talvella. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla edukkaamman EX30:n talvitestejä.
Volvon tekemät tekniset valinnat venyttävät EX30:n versioiden välisen eron varsin suureksi: Rahalla todella saa tehoa, vetäviä renkaita, akkua ja talvitoimintoja. Edullisimmassa mallissa kaikki on vaatimattomampaa, mutta onpahan hankintahintakin noin 15 000 euroa taloudellisempi. Tämä on paljon rahaa, kun summan suhteuttaa halvimman mallin (Volvo EX30 Single Core) lähtöhintaan, 38 950 €.
LFP-kemiaa käytetään varsinkin Kiinassa paljon ja itämaissa EX30:nkin juuret ovat. Auto on rakennettu uuden SAE -pohjarakenteen päälle, joka on kiinalaisen omistajakonserni Geelyn kehittämä. Geely omistaa siivun myös Mersusta ja esimerkiksi uudet Smartit ovatkin samalla alustalla toteutettuja.
Mikä se lopulta on autojaan?
Yleensä pystyn muodostamaan kuvan koeajoon päätyvän auton luonteesta ja käyttöajatuksesta nopeasti. Volvo EX30:n kohdalla tilanne oli toinen, vielä autoa palauttaessani mietin että mikä auto EX30 lopulta on?
Volvo EX30:n voi mieltää edulliseksi autoksi, joka hinnat-alkaen-malli varmasti onkin, ainakin premium-merkiksi miellettävän Volvon asteikolla. Mutta koeajossa käynyt tehomalli ei 54 000 euron lähtöhinnallaan ole varsinaisesti halpa. Autossa on kuitenkin neliveto, 300 kW moottoritehoa ja sen kiihtyvyys nollasta sataselle on vain 3,6 sekuntia. Samaan hintaan ei taida saada mistään muualta vastaavaa suorituskykyä.
Hurjasta tehosta huolimatta EX30 ei siltikään ole urheiluauto. Konsernitasolla tämä rooli lienee varattu Polestarille. Kilpailijoista esimerkiksi BMW i4M50 ja varsinkin Hyundai IONIQ 5N täyttävät urheilullisuusruudun paremmin. Mutta nämä autot ovat kymmeniä tuhansia euroja kalliimpia.
EX30 on korostetusti pieni, mutta kokoisekseen sen ajettavuus on aivan kohdallaan. Ohjaus on varsinkin löysälle säädettynä varsin löysä.
Android-järjestelmää Volvo on vienyt hienosti eteenpäin. Keskikonsoli on taas hieman parempi, isompi ja liukkaampi kuin aiemmissa Volvoissa. Samoin nappulaton autonavain toimii varsin hyvin.
Auton pieni koko näkyy ja tuntuu varsinkin takapenkillä, jota ei rehellisin mielin voi aikuiselle ihmiselle suositella. Kovin herkästi kuskia varoitteleva kojelauta sekä näytön ja HUD:n puute ratin takana menevät nekin miinuspuolelle. Aivan erityisesti kun ratin takana ei ole näyttöelementtiä, sopisi HUD autoon hyvin.
Isosti plussapuolella on uusi ajattelu sekä teknisen alustan että käyttöliittymän kohdalla. Erityisesti pyrkimys rakentaa auto yksinkertaisemmin ja edullisemmista komponenteista on tervetullut. EX30 henkii myös tuulahduksia tulevista Volvoista, joista varsinkin EX90:stä odotellaan jo kovasti.
Marko Saarenketo vertasi blogissaan EX30:stä Hyundain Konaan, jonka kanssa esimerkiksi ulkomitat ovatkin kovasti samankaltaiset. Itse voisin hakea henkistä verrokkia Renault Meganesta, joka on EX30:n tavoin valmistajansa pienin sähköauto ja jossa myös on Googlen Android järjestelmä. Tehoa ja vetäviä renkaita Rellussa on reilusti vähemmän, mutta Megane tarjoaa parempia takapenkkitiloja, parempaa käytettävyyttä ja korkeampaa sisustuksen tasoa ja sen hinnat-alkaen-malli on hinnaltaan (36 390 €) samalla hehtaarilla Volvon kanssa.
Ehkäpä Volvo EX30 edustaa yhä ja aina ulkomittojaan kasvattavien autojen maailmassa pirteätä ajatusta siitä, että menevä, omalla tavallaan premium auto voi olla myös pieni.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.