Sähköautojen markkinoinnissa suurteholatauksen huipputeho on tärkeä numero. Auto joka lataa suuremmalla huipputeholla näyttää paremmalta kuin kilpailija matalammalla teholla.
Viimeaikaisissa autouutisissa on toistunut erityisesti kahdensadan kilowatin maksimilatausteho. Esimerkiksi BMW, Mercedes-Benz ja uusimpana Volvo ovat esitelleet autoissaan 200 kW suurteholatauskykyä. Muista valmistajista Porsche (ja Audi), Tesla ja Hyundai (ja Kia) ovat jo edenneet tuon lataustehopyykin ohikin.
Pari sataa kilowattia on kova lupaus. Miten hyvin se toteutuu ja mitkä asiat toteutumiseen vaikuttavat?
Kaksi sataa kilowattia ei ole valikoitunut sattumalta suurimmaksi lataustehoksi. Eurooppalaisen CCS-standardin mukainen suurin latausteho 400 voltin tekniikalla on juurikin 200 kW yhtä CCS-latausliitintä kohden. Voidaan siis ajatella, että tuoreet autot ovat parasta mitä nykytekniikalla voidaan saavuttaa.
Suuria lataustehoja voidaan kuitenkin saavuttaa muillakin tavoin. Tesla on omalla Supercharger-tekniikallaan nostanut latausvirtaa siten, että Teslan suurin latausteho on jo 250 kW. Muut valmistajat puolestaan vannovat tuplasti suurempaan 800 voltin latausjännitteeseen, jolloin virran pysyessä vakiona myös latausteho kaksinkertaistuu. Suurimmalla mahdollisella 500 ampeerin latausvirralla tehoa jaetaan siis jopa 400 kW. Tämän päivän parhaimmat autot Euroopan markkinalla ottavat noin 270 kilowattia lataustehoa, eli 800 voltin tekniikassa on vielä kehittämisen varaa auton päässä.
Saisiko olla 400 vai ehkä 800 V?
Tekniikka, eli jännite jolla 200 kW latausteho saavutetaan ei ole yhdentekevä. Toisella tekniikalla lataussession keskiteho on parempi – ja toisella tavalla suuritehoista latausta on hieman paremmin saatavilla.
Bemarin, Mersun ja Volvon valinta suuren lataustehon saavuttamiseksi on käyttää matalampaa 400 voltin jännitettä. Kaikki maahan asennetut suurteholaturit pystyvät tähän, joten lähtökohtaisesti suuria lataustehoja löytyy 400-volttisille autoille teiden varsilta paremmin.
Lue myös: Kiireisenä Kia-kuskina Iso-Syötteelle, eli miten 800-voltin tekniikka joudutaa pitkää matkaa.
Aivan erityisesti Kempowerin latauslaitteet tarjoavat melkein ainoastaan 400 voltin jännitettä ja kiitos ABC-latauksen, näitä latureita on valettu isänmaan kamaraan parin vuoden aikana sadoittain.
Tehoa yksin, tehoa jaettuna
Ensimmäinen este todella suurien lataustehojen tiellä on dynaaminen tehonjako, jota varsinkin Kempowerin laitteet tarjoavat. Käytännössä latausasema ottaa verkosta kokonaistehoa esimerkiksi 400 kW ja jakaa sen vaikkapa neljälle tai kuudelle latauspaikalle. On vähän tuuristakin kiinni, miten paljon omalle autolle tehoa sattuu jakaantumaan.
Helenin ja K-Latauksen Delta- ja Siemens-suurteholaturit jakavat tehoa yleensä kahdelle latauspaikalle, samoin kuin Rechrage Infran Hyperchargerit.
Vaikka dynaaminen tehonjako voi varsinkin ruuhka-aikoina harmittaa, on se kokonaisuuden kannalta latausinfran käyttöastetta ja tehokkuutta parantava ominaisuus. Siten se tekee latausasemainvestoinnin kaupallisesta perustelusta vahvemman.
Dynaamisesta tehonjaosta huolimatta ABC-latauksella suurin osa suurteholatureista tarjoaa kuitenkin enintään 150 kilowatin tehoa. Eli autosta riippumatta parisataakilowattinen lataus jää useimmilla ABC-latureilla haaveeksi. Lisäksi 800-volttiset Hyundai IONIQ ja Kia EV6 lataavat oman sisäisen rajoituksensa takia Kempowerin laitteilla vielä heikommin, vain reilulla sadalla kilowatilla.
Jos siis noin 150 kilowatin huipputeho riittää, on 400-volttinen auto vaikkapa Bemarin tai Volvon toimittamana aivan hyvä valinta. Sillä latausta saa laajasti ja kohtuulliseen hintaan pitkin Suomea.
Dynaamisen tehonjaon lisäksi moni muukin asia, Suomessa varsinkin lämpötila, vaikuttaa lataustehoon. Kylmässä moni auto lataa pienemmällä teholla kesäkeleihin verrattuna.
Mutta kun haluan 200 kW!
Mutta jos haussa todella on 200 kW tai jopa enemmän lataustehoa uuteen autoon, muuttuu valinta 400- ja 800-voltin tekniikan välillä vaikeammaksi.
Suuressa 200 kilowatin latauksessa tekninen erikoisuus on siinä, että monet niistä latureista jotka tähän lataustehoon aidosti pystyvät, tarjoavat myös 800 voltin jännitettä. Eli 200 kilowatin tehoa kaipaavalle 400 voltin jännitteestä on vain vähän hyötyä laturien paremman saatavuuden suhteen ja toisaalta 800 voltin jännitteellä autoilija voi kiivetä jonkin verran paremmalle keskilatausteholle.
Suomessa 200 kilowatin huipputehoa 400 voltilla tarjoaa varsinkin Recharge Infra, jonka Kempower-ratkaisu monella latausasemalla kiipeää tähän teholukemaan. Rechargella on myös 400- ja 800-voltin Alpitronic Hyperchargereita, jotka tarjoavat tavallisesti 225 tai 300 kW tehoa. Recharge on toistaiseksi ainoa latausverkko, joka on asentanut Alpitronicin laitteita Suomeen. Rechargen verkkoa käytetään yleensä joko autovalmistajien omien latausverkkojen tai Fortum Charge & Driven kautta.
Erikoisesti Recharge ilmoittaa monen Kempower-asennuksen tehoksi 250 kW. Tapa on huono siksi, että siinä lähtökohtana on 500 voltin latausjännite, jota mikään auto ei osaa hyödyntää. Vertailukelpoinen suoritusarvo vaikkapa ABC-latauksen tai Helenin Kempower-latureihin on 200 kW.
Muista toimijoista K-Lataus tarjoaa monella suurteholaturillaan 200 kilowattia, mutta myös 150 kW on sille yleinen toteutus. Neste My toteuttaa kaikki Kempower-asennukset 200 kilowatin teholle asti. IONITY:n kolmelta pieneltä asemalta saa myös aina suurinta mahdollista tehoa. Helenilläkin on muutamassa paikassa 200 kilowattisia Deltan latureita.
Sittenkin 800 volttia?
Jos siis autoilijana todella haluat 200 kW lataustehoja, voi 800 volttia sittenkin olla parempi vaihtoehto, koska suuremman latausjännitteen autot lataavat yleensä kovempaa ja paremmilla keskitehoilla ja laturien saatavuus on vain hieman heikompi kuin 400-volttisten, 200 kilowattisten laturien.
Esimerkiksi Hyundai IONIQ 5 lataa sopivalla laturilla noin 230 kilowatin teholla ja pitää tehon hyvänä jopa noin 50-60 % lataustasolle asti. Tällaisesta suorituskyvystä Bemarikuski voi vain haaveilla. Mutta kun Hyundai-BMW -parivaljakko jatkaa tavalliselle ABC-latauksen Kempowerin laturille, saa sama Bemarikuski 150 kW, mutta Hyundain ratinkääntäjä vain reilut 100 kW.
Korkeajännitteisten 800-voltin laturien saatavuus paranee juuri nyt hyvin. Esimerkiksi Kempower on hiljattain päivittänyt latausrautaansa siten, että uudet latausasemat pystyvät sekä 400- että 800 voltin jännitteeseen. Myös ABC-lataus on avannut ensimmäiset 800-volttiset Kempower-asemansa.
Tänä vuonna rakennetaan varsinkin 800-volttista infraa
Myös ABC-lataus tuo varsinkin pääteiden varsiin lisää suurteholatauspaikkoja ja erityisesti uudet, suuritehoiset latausasemat tulevat olemaan melkeinpä kaikki 800 volttisia.
K-Lataus laajentaa omia latausasemiaan Siemensin suurteholatureilla, jotka nekin tarjoavat 800-volttista latausta. Uusi toimija Neste My rakentaa parikymmentä suuritehoista Kempowerin latausasemaa, jotka melkein kaikki toimivat 800 voltin jännitteellä. Saman tekevät Helenin Deltat.
Yksi tämän kesän tärkeimmistä laturitökkelien laajentajista on IONITY, joka rakentaa noin 11 uutta latausasemaa, niistä pohjoisimman Rovaniemelle. IONITY:n ensimmäiset latausasemat avattiin jo 2019, mutta verkosto jäi kolmen latausaseman tyngäksi jota ei myöhemmin kehitetty pidemmälle. Kaikki IONITY-asemat tarjoavat myös 800-volttista latausjännitettä.
IONITY tarjoaa uusilla asemilla neljä latauspaikkaa. Suuritehoiselle lataajalle keskeistä on se, että lataustehoa ei jaeta naapurin kanssa dynaamisesti, vaan jokaiselle CCS-tökkelille luvataan jopa 350 kW tehoa. Tällainen arkkitehtuuri on kallis toteuttaa, mutta kiireiselle kuskille se tarjoaa myös tehokkaimman latauspalvelun.
Helpoin tapa löytää suurteholatureita eri teho- ja jännitealueilta on käyttää mainiota latauskartta.fi -palvelua. Sivuston alalaidan valikolla voit valita jännite- ja tehoalueita, sekä eri latausoperaattoreiden latauspaikkoja näytettäväksi kartalla. Latausasemilla 800-voltin latausaseman tunnistaminen on hieman hankalaa, mutta pääsääntönä pätee se, että Kempowerin laturi on suurella todennäköisyydellä 400-volttinen ja suuret latauslaitteet kahdella CCS-liitännällä ovat 800-volttisia. Lisäksi IONITY-laturit ovat aina 800-volttisia.
Teksti, kuvat ja kuvitus: Tuomas Sauliala
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.
Hyvää asiaa kuten aina Tuomas.
Mua kiinnostas tosi paljon jos joku tekis Suomessa vertailutestejä joissa katotaan kuinka paljon noista korkeista lataustehonumeroista on käytännössä hyötyä eri automerkeille. Tämä Branden Flaschin Rivian testi oli erittäin mielenkiintoinen
https://www.youtube.com/watch?v=xyCNEBusGKo&t=754s