AFIR-lainsäädäntö kasvattaa lataustehoja

Tämä artikkeli on ilmestynyt muutama viikko sitten STUL:n Sähkömaailma -lehdessä.

Suomeen rakennetaan lähivuosina aiempaa tehokkaampia latausasemia osana EU:n ympäristötavoitteita.

Euroopan Unioni julkaisi heinäkuussa Fit for 55 -paketin, joka tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen EU:n alueella. Osa pakettia on AFIR, Alternative Fuels Infrastructure Regulation, eli asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista. Se vaikuttaa monella tapaa infrastruktuurin kehittämiseen, erityisesti liikenteen uusien käyttövoimien jakelun osalta. Sähköurakoitsijoille tämä tietää paljon uutta tekemistä.

Tuleva lainsäädäntö koskee EU:n TEN-T-verkkoa, jonka Ydinverkko on Suomessa maantieliikenteen osalta nelostie Helsingistä Ouluun sekä Turun ja Vaalimaan välinen yhteys, kaiken kaikkiaan noin 1100 kilometriä tietä. Ydinverkkoa laajentaa Kattava verkko, joka ulottuu 5200 tiekilometrille koko maan alueella.

– AFIR tuo vaatimuksia suurteholatausasemille, myös raskaan liikenteen osalta, Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä kertoo. 

Lisää tehoa ja vaatimuksia latausasemille

Latausaseman miniminitehoksi on tulossa jopa kaksi megawattia Ydinverkon varrella ja Kattavankin verkon alueella 600 kilowattia vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi Ydinverkon latausasemilla pitää olla vähintään kaksi latauspaikkaa, joilla latausteho on huimat 800 kilowattia. Tämä tarkoittaa käytännössä raskaan kaluston MCS-latauspaikkaa (Megawatt Charging System). AFIR mahdollistaa kuitenkin myös kevyemmän latausinfran asentamisen vähän liikennöidyille tieosuuksille.

– Latausasemien tehot nousevat ja tietojärjestelmien vaatimukset kasvavat. Lisäksi latausasemien perusteellinen testaus on haastavaa, sillä oikean sähköauton kytkeminen jokaiseen latauspaikkaan samanaikaisesti on usein mahdotonta, Heikkilä pohtii tulevia asennustöitä.

AFIR-lainsädääntöä ei ole vielä lopullisesti nuijittu voimaan, mutta Heikkilä ei usko vaatimusten ainakaan merkittävästi helpottuvan. Alkuperäinen tavoite säädöskokoelman hyväksymiselle oli kevät 2023, mutta Heikkilä pitää aikataulun venymistä todennäköisenä. 

Lainsäädännön voimaantulosta alkaa siirtymäkausi, osittain vuodelle 2025, osittain 2030 asti, jonka aikana säädösten edellyttämää infrastruktuuria rakennetaan. Yksi keskeinen haaste AFIR-vaatimusten toteutumiselle on sähkönsiirtoverkkojen vahvistustarpeet megawattiluokan latauskenttien osalta.


AFIR sanelee tehovaatimuksia

  • AFIR koskee erityisesti EU:n TEN-T Ydinverkkoa ja Kattavaa verkkoa
  • Latausasemia tulee olla vähintään 60 kilometrin välein. Ydinverkon alueella latausaseman tehovaatimus on 2 MW, Kattavan verkon alueella 600 kW alustavasti vuoteen 2025 mennessä.
  • Ydinverkon osalta latausaseman tehovaatimus nousee jopa 5 MW:iin vuoteen 2030 mennessä.
  • Ydinverkon alueella latausasemille tulee rakentaa myös suuritehoisia, 800 kW:n MCS-latauspaikkoja.
  • Uusien latausasemien on mahdollistettava esimerkiksi korttimaksu sekä kaksisuuntainen, älykäs lataus.

Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.