Se toinen suomalainen latauslaitevalmistaja

Suomessa on yksi hyvin tunnettu latauslaitevalmistaja. Mutta sen lisäksi on toinenkin, Enersense, jonka ensimmäiset latauslaitteet on juuri asennettu Pohjois-Suomeen, Nelostien varteen Mäkipeuran liikenneasemalle. Laitteet ovat suurteholatauslaitteita, eli niitä tehokkaimpia sähkönsyöttäjiä, joita tällä hetkellä nousee monelta valmistajalta ja toimijalta pitkin maanteitä, huoltoasemia ja ostoskeskuksia. 

Enersensen suurteholatausliiketoiminta alkoi viime vuonna yrityskaupoilla, kun ostoslistalle päätyi Espoolainen Unified Chargers. Yksi Unified Chargersin perustajista, Jukka Anttonen, jatkaa nyt Enersensen leivissä tuotekehityksestä vastaavana johtajana ja esittelee ECDC 160 kW -laitetta:


Tein Enersensen latureista myös jakson Sähköautomiehet-podcastiin keväällä.


– Laitteessa on neljä neljänkymmen kilowatin tehomoduulia ja se tarjoaa latausta laajalla jännitealueella 920 volttiin asti. 

Lue myös vanha juttuni Unified Chargersista ja Tuusulan asuntomessuista.

Käyttöliittymä tarjoaa nykytyylin mukaisesti ison kosketusnäytön sekä paikan korttimaksupäätteelle. Laitteen kaapelihallinta perustuu vaijerin varassa roikkuvaan latauskaapeliin, vähän samaan tyyliin kuin IONITY-asemilla. IONITY:n ensimmäiset versiot kaapeliroikottimesta olivat heikko esitys, mutta Anttonen suhtautuu omiinsa luottavaisesti.

Tehonjakoa laitteiden välillä

Suurteholatauksessa ollaan vähitellen siirtymässä yksittäisistä latauspaikoista latauskenttiin, jossa isoa sähköä tarjoillaan monelle latauspaikalle mahdollisimman hyvällä teholla. Ja parastahan teho on silloin kun koko latauskentälle tuleva sähköteho on mahdollisimman hyvässä käytössä lataavien autojen kesken. Tällaista tehonjakoa kutsutaan dynaamiseksi tehonjaoksi.

Enersensellä on oma tulokulmansa latauskentän rakentamiseen. Siinä missä esimerkiksi Kempowerin latausratkaisu erottelee varsinaisen lataustehoelektroniikan latauskentän laidalle kaappiin ja tuo autoilijalle lataussatelliitit yksittäisille latauspaikoille, sisällyttää Enersensen latausratkaisu tehoelektroniikan osaksi lataussatelliitteja jotka sitten jakavat tehoa dynaamisesti keskenään. Tehoelektroniikka on siis hajautettuna pitkin latauskenttää.

Tällöin lataussatelliitit ovat tietysti suurempia kuin vain latauskaapelin ja käyttöliittymän tarjoava peltipylväs, mutta toisaalta erillistä latauskaappia tehoelektroniikalle ei välttämättä tarvita.

Latauskentällä voisi olla esimerkiksi kolme ECDC 160 kW -latauslaitetta. Jos kentällä olisi vain yksi auto lataamassa, se saisi kaikkien latauslaitteiden yhteistehon, siis 480 kW käyttöönsä. Mikään auto ei lataa näin suurella teholla, joten osa latauskentän tehosta jää käyttämättä. Toisaalta jo kaksi yhtäaikaista lataavaa autoa saisivat 240 kW kumpikin. Tällainen latausteho voi jo nykyautoilla toteutua.

Kaiken kaikkiaan kentällä voisi olla kuusi autoa yhtäaikaisesti lataamassa. Tällöin tehoa olisi tarjolla 80 kW autoa kohden. 

Isompaa kokonaistehoa

Mutta mitä jos tehoa tarvittaisiin enemmän, jopa paljon enemmän latauspaikkaa kohden?

Enersensen ratkaisun erikoisuus ja erottautumistekijä on erillinen, jopa 640 kilowatin tehoelektroniikkayksikkö, joka voidaan tuoda latauslaitteiden lisäksi latauskentän laidalle.  Tässä suhteessa toteutus on hyvin samanlainen kuin esimerkiksi Teslan Superchargereissa tai Kempowerin järjestelmissä.

Lue myös: Kahden sadan kilowatin tehoa hätyyttelemässä, eli miksi hyppy 150 kilowatista ylöspäin on teknisesti haastava.

Ero on kuitenkin siinä, että yhdessä lataussatelliittien tehoelektroniikkamoduulien kanssa Enersensen järjestelmä skaalautuu megawattitasolle. Esimerkiksi Kempowerilla suurin mahdollinen asennusteho on 600 kW. ABC-latauksella on jo nykyään Kempowerin tekniikkaa käyttäviä latauskenttiä, joissa on tuotu kaksi tai kolmekin järjestelmää samalle parkkipaikalle. Teho skaalautuu vain näiden latauslaitteiden sisällä, mutta ei niiden välillä.

Liikenteen sähköistyessä tällaisia todella tehokkaita latauskenttiä tarvitaan yhä enemmän. Ja sitten on ne isot autot.

– Tähtäämme laitteella myös raskaan kaluston latausmarkkinoille, Jukka selvittää. 

Nykyinen CCS-lataus mahdollistaa jopa 400 kilowatin lataustehon yksittäiselle ajoneuvolle. Henkilöautoilla tällaiset tehot ovat vielä kaukana, mutta raskas kalusto on asia erikseen.

Juuret asennustoiminnassa

Monella latauslaitevalmistajalla tuntuu olevan jokin aiempi yhteys sähköalaan.

Esimerkiksi Kempowerin juuret löytyvät Kempin hitsauslaitteista, joissa metallin liittäminen toiseen perustuu säädettävällä jännitteellä tuotettavaan valokaareen. ABB puolestaan on tehnyt kaikenlaisia sähkölaitteita maan ja taivaan väliltä vuodesta 1883 alkaen, joten on vain luontevaa että firma tekee myös latureita.

Enersensekään ei ole tässä suhteessa poikkeus. Enersensen uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Ville Miettinen kertoo Enersensellä olevan paljonkin historiaa suurteholatauskenttien asennustöiden parissa, siis muiden valmistajien laitteiden kanssa. Nyt omat ECDC-laitteet ovat jatkumoa tälle osaamiselle.

Kokemus asennustöistä näkyy laitteen rakenteessa: Huoltajan on esimerkiksi helppo irroittaa laturin koko etu- ja takapaneeli, jolloin kaikki komponentit, moduulit ja kaapelit ovat käsiteltävissä. 

Laitetta tutkiessa alkaa näyttää siltä, että suurteholataustekniikka on vähitellen muuttumassa uuden toimialan tunnustelusta normaaliksi sähkötekniseksi liiketoiminnaksi. Laitteet koostuvat erilaisista komponenteista, kuten kosketusnäytöistä, maksupäätteistä ja ohjauslogiikoista, joista jokaiselle löytyy muutamia vakiintuneita toimittajia. 

Suurteholaturivalmistajan osaamista on yhdistää nämä toimivaksi paketiksi ja tarjota laitteita ja sille huoltoa ja ylläpitoa markkinalle sopivaan hintaan. Juuri nyt markkina näyttää kasvavan kohisten ja uusillekin toimijoille riittänee markkinaa. Kunhan tuote on kohdallaan.


Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen ja pyöräilyn harrastelija joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.

2 kommenttia artikkeliin ”Se toinen suomalainen latauslaitevalmistaja”

  1. Kiitos! Todella kiinnostava firma ja hyvin kirjoitettu juttu. Heidän konsepti vaikuttaa fiksulta ja on hienoa, jos saavat isomman skaalan toiminnan käyntiin.

    Omat kokemukset UPS- sekä ajoneuvo-puolelta antaa hieman näkemystä.

Kommentointi on suljettu.