Tuusulan asuntomessut avautuivat tänään. Messualueen vieressä on pieni Nesteen kylmä asema, jonka pihalla seisoo pari erityisen näköistä lataustolppaa.
Kyseessä on Otaniemeläisen Unifed Chargersin latauslaitteet. Tässä blogissa esittelin mainitun firman lokakuussa 2018, ja nyt putiikki on saanut ensimmäiset hieman uudella tavalla mietityt laturit käyttöön. Samalla laitteiden latausteho on noussut hieman, se on nyt 30 kilowattia per tolppa.
Tämä on pikalatauslaitteeksi vähän, esimerkiksi Veefilin tai ABB:n laitteet Virran tai Fortumin latausverkoissa antavat tavallisesti 40-50 kilowattia. Teho on kuitenkin selvästi enemmän kuin niin sanottujen keskinopeiden Type2-latauslaitteiden teho, joka on usein auton sisäisestä laturista riippuen seitsemästä yhteentoista kilowattia.
Näiden lisäksi on olemassa suurteholatauslaitteita, joiden teho on 100-350 kilowattia. Tällaiset ison tehon latauslaitteet ovat kuitenkin vielä toistaiseksi harvinaisia. Kirjoitin niistä viime joulukuussa.
Kaikki teho käytössä joka latausliittimessä
Tuusulan latauskentän ainutlaatuinen ominaisuus on kyky jakaa koko latauskentän tehoa dynaamisesti jokaisen yksittäisen latausliitännän kesken. Yksittäisen lataustolpan tehon ollessa 30 kilowattia, pystyy kahden lataustolpan parivaljakko tarjoilemaan tehoa jo 60 kW. Jos neljällä latauspaikalla sattuisi olemaan vaikka kaksi autoa, saavat ne yhteensä kaiken 60 kilowattia jaettavakseen, vaikkapa siten että toinen auto ottaisi siitä 35 kW ja toinen 25 kW, autojen tehontarpeesta riippuen. Ja tämä täysin riippumatta siitä, missä latausliitännässä autot sattuvat olemaan kiinni.
– Tuusulan asuntomessualueen lisäksi ainakin yksi uusi sijainti on tarkoitus avata tänä vuonna, Unified Chargersin toimitusjohtaja Jukka Anttonen lupailee.
Tuusulan lataustolppien dynaaminen tehonjako ei ole aivan ennenkuulumatonta. Esimerkiksi Fortumin Charge & Drive -verkoston Kuopion Hypercharger-suurteholaturi pystyy tarjoilemaan kahdelle autolle kummallekin enintään 75 kW tai yhdelle autolle 150 kW tehoa.
Kahden yhtäaikaisesti ladattavan auton tilanteessa maksimiteho per auto on kuitenkin 75 kW, eli esimerkiksi 100 kW ja 50 kW -tehoyhdistelmä ei onnistu.
Myös Teslan oman Supercharger-pikalatausverkon latauslaitteet jakavat tehoja. Kaksi lataustolppaa saavat yhteensä noin 150 kilowattia tehoa, joka jaetaan kahden latausliitännän kesken. Tästä johtuen Supercharger-asemilla on aina parillinen määrä lataustolppia. Parit numeroidaan ja jaetaan A- ja B-paikkoihin.
Tesla-kuskit tietävätkin, että jos Supercharger-asemalla on useita vapaita paikkoja, kannattaa valita lataustolppa sellaisesta numeroparista, jossa on sekä A- että B-laitteet vapaana. Tällöin ei joudu jakamaan omaa lataustehoaan naapurin kanssa.
Tesla ei kuitenkaan jaa tehoja koko latauskentän kesken, vain latausparin kahden latausliitännän välillä.
Unified Chargersin ratkaisussa tehonjakoa tehdään joustavasti koko kentän kesken. Jos esimerkiksi yksittäisiä lataustolppia olisi neljä, olisi kentällä latauspaikkoja kahdeksan ja kentän latausteho jo 120 kW. Siitä voitaisiin jaella mielivaltainen yhdistelmä tehoja lataukseen liittyneiden autojen tarpeen ja lukumäärän mukaan.
Tehonjaon suurin etu on jousto
Dynaamisen tehonjaon hyöty nojaa siihen tosiseikkaan, että erilaiset ja eri vaiheessa latausta olevat autot lataavat eri tehoilla.
Vaikkapa Audi e-tron ottaa melkein koko latauksen läpi 150 kilowattia tehoa, kun taas vanhempi Hyundai Ioniq lataa parhaimmilaankin vain noin 60-70 kilowattia. Tesla Model 3 pystyy aluksi ottamaan todella suurta, jopa 200 kilowatin lataustehoa vastaan mutta akun täyttyessä latausteho putoaa nopeasti.
Latauskentillä on siis todella harvoin tarvetta jaella maksimitehoja kaikille latausliitännöille yhtäaikaisesti.
Unified Chargersin ratkaisu tekee myös yksittäisten latausliitäntöjen lisäämisen ainakin periaatteessa melko edulliseksi. Tällöin tuomalla latausliittimiä lisää voidaan helpottaa kuskien tulemista ja menemistä: Kun latauskenttä osaa jakaa tehoja, ei kuskin tarvitse kiirehtiä heti siirtämään autoa pois latauspaikalta kun energiaa on tankattu akkuun riittävästi.
Suuria, monen paikan latausasemia on toistaiseksi lähinnä Teslalla ja eurooppalaisen autoteollisuuden perustamalla IONITY:llä. Sähköautojen määrä ja tarve lataukselle kuitenkin kasvaa voimakkaasti myös Suomessa, joten onkin mielenkiintoista nähdä syntyykö maahan lisää Unified Chargersin tekniikkaan perustuvia latauspaikkoja.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Vanhempi Ioniq lataa parhaimmillaankin vain 60-70 kW teholla =)
Uusi parhaimmillaankin vain 45 kW ja lyhyehkön hetken edes sillä teholla. 😉
t. Vanhan Ioniqin kuski
Jep, näin on. Siksi pitikin erikseen todeta, että ”vanhempi” Ioniq.
Mulla on parhaillaan ajossa tuo uusi Ioniq, ja tää lataustehon heikennus uudessa mallissa suhteessa vanhaan on ehkä isoin yksittäinen ropleema autossa. Muutenhan se on ihan soiva peli.