Sähköllä Loviisaan – e-Golf ja CCS-lataus on hankala yhdistelmä

Päivitys 7.9.2015: Facebookissa liikkuneiden tietojen mukaan tässäkin tekstissä mainitsemani Kuninkaantien pikalatausasema on vaihdettu uuteen Garon asemaan. Garon tolpat ovat huomattavan varmatoimisia, eli jatkossa Kuninkaantielle voi ajaa huolettomammin. DBT:n tolpat ovat kuitenkin edelleen Suomessa enemmistössä.

Helsingin ja Loviisan välissä on 92 kilometrin etappi, josta suurin osa moottoritietä. Sen varrelta löytyy idyllinen Porvoo, sekä ABC Kuninkaantie Porvoosta muutama kilometri itään.

Näistä ensimmäisessä on useita Type2-latureita. Nämä ovat Euro-standardin mukaisia pönttöjä, joista autolle voi antaa tavallisesti enintään 22 kW tehoa. Tällä keskinopealla latausteholla tavallisen sähköauton akku latautuisi tunnissa täyteen, ja Teslakin alle neljään tuntiin. Laturi tunnetaan myös liitäntänsä myötä Mennekes -nimellä.

Kuninkaantien ABC:llä puolestaan on pikalatausasema, joka antaa enintään 40 kW teholla sähköä. Tällä teholla normaali auto tulisi alle puoleen tuntiin melkein täyteen ja Teslakin vajaassa parissa tunnissa.

Homma on perjaatteessa yksinkertainen: Tunnistautuminen laturille, kaapeli kiinni ja vaikka kahville latauksen ajaksi.

Käytäntö onkin sitten jotain ihan muuta.

eGolf-CCS-2
e-Golf laturissa kiinni, joskaan ei latauksessa ABC Kuninkaantiellä. Täällä lataus lähti kerran, pari käyntiin mutta katkesi alle minuutissa.
eGolf-CCS-3
DBT:n tolpat antavat erilaisia virheilmoituksia yritettäessä samaa latausta.

Ajoin viikko sitten tätä väliä Volkswagen e-Golffilla. Matka ABC Kuninkaantielle sujui hyvin, ja vain toisella kahdesta sähköautopaikasta oli bensa-auto. Fortumin Charge & Drive -verkostoon kuuluvalle tolpalle tunnistautuminen onnistui neljännellä yrittämällä, ja sähkö alkoi virrata Golffiin.

Sitten  alkoivat isommat ongelmat. Ranskalaisen DBT:n tolppa keskeytti latauksen alle minuutin kohdalla, antoi mystisen virheilmoituksen ja tarjoutui yrittämään uudestaan. Muutaman uudelleenyrityksen jälkeen soitin asiakaspalveluun, joka käynnisti laturin etänä uusiksi. Tämä ei kuitenkaan auttanut, laturi ei toimi.

Mitä tehdä? Lataus riittäisi Loviisaan, mutta ei enää sieltä pois. Loviisassa ei ole mahdollisuutta ladata. Varasuunnitelmana olikin ajaa Porvooseen, ladata sieltä keskinopeasta tolpasta sen verran että päästään takaisin Helsinkiin. Loviisa jäisi siis väliin.

Porvoon Rihkamatorin parkkikselle päästiinkin hienosti. Auto Liikennevirran Type2-tolppaan ja lataus käynnistyi ongelmitta.

Nyt ongelmaksi muodostuukin Volkswagen e-Golffin rajoitteet. Käytettäessä keskinopeaa latausta, on varsinainen laturi autossa. Laturin tehtävä on muuntaa latausliitännästä tuleva vaihtojännite akuston hyväksymään tasavirtaan ja määritellä sopiva latausteho. Laturi on kallis komponentti, ja eri valmistajat laittavatkin eri tehoisia latureita autoihinsa. Monella valmistajalla on lisävarusteena saatavilla tehokkaampi laturi.

Esimerkiksi Tesla Model S:n laturi on vakiona 11 kW, lisävarusteella 22 kW. BMW i3:n laturi on aina vakiona 7 kW. Nissan Leafin latausteho on 3,3 kW ja lisävarusteella 6,6 kW.

Mitä tehokkaampi laturi, sitä nopeammin akku täyttyy keskinopeasta Type2-tolpasta.

Jostain käsittämättömästä syystä Volkswagen ei kuitenkaan mahdollista muuta kuin 3,7 kW latausta. Edes lisävarusteena autoon ei saa tehokkaampaa laturia. e-Golf onkin markkinoiden ainoa moderni ja vakavasti otettava auto, jossa on näin heikko laturi.

Juuri eurooppalaisille valmistajille tehokkaat autolaturit olisivat tärkeitä, koska euro-valmistajat käyttävät CCS-standardia autoissaan. Tämä on erittäin epäluotettava lataustapa DBT:n pikalatausasemilla, joita Suomessa valitettavan paljon käytetään. CCS-lataus sinänsä on hieno keksintö: Sen liitin on mekaanisesti hyvä, yksinkertainen ja käyttövarma. Siinä ei ole yhtään liikkuvaa osaa, eikä sitä voi kuvitella laittavansa väärin päin autoon kiinni. Lisäksi liitin on speksattu erittäin suuriin 170 kW lataustehoihin, jolloin se on myös yhteensopiva tulevaisuuden autojen kanssa.

Kaikki tämä kauneus kuitenkin menettää merkityksensä, kun pikalataustolppa antaa kryptisen virheilmoituksen näytölleen – ja jättää sähkön antamatta.

Jos e-Golf olisi varustettu tehokkaammalla 7 kW latauksella, olisi Helsinki-Loviisa -välin latausaika ollut type2-laturista yksi tunti ja 40 minuuttia. Nyt odotteluaika olisi samalla matkalla ollut kolme tuntia ja vartti. Yhden tunnin 40 minuutin lataus olisi hyvin voitu käyttää yhdistäen menomatkalla Porvoossa lounastaminen, ja paluumatkalla iltapala. Jos taas CCS-lataus olisi toiminut, olisi latausta tarvittu laskennallisesti  vain 11 minuuttia koko reissulla.

Heikko autolaturi on e-Golffin suurin yksittäinen puute. Lisäksi se on täysin käsittämätön, sillä Yhdysvaltojen markkinoille toimitettavassa Golffissa on varusteeksi saatavilla tämä tehokkaampi 7 kW laturi. Muuten Golf on hienosti toteutettu klassisen auton sähkökäyttöinen versio.

Todellisuudessa latausajat ovat pidempiä, koska lataustehon nosto suuriin lukemiin kestää hetken, eikä akkua voida täyttää aivan loppuun asti isolla teholla. Lisäksi auton latauksessa on syytä huomioida pieni kelivara sekä yllätykset joita autoillessa voi aina tulla vastaan. Myös ajotyyli, auton kuormaus ja varsinkin ajonopeus vaikuttavat paljon autojen sähkönkulutukseen.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

4 kommenttia artikkeliin ”Sähköllä Loviisaan – e-Golf ja CCS-lataus on hankala yhdistelmä”

Kommentointi on suljettu.