Päivitys 11.9.: Helsingissä pidetyssä sähköautojen kokoontumisajoissa oli esillä sekä i3-, että i8-mallin autot. Laakkosen edustaja kertoi autojen tulevan myyntiin vuoden vaihteessa, siten että ensin i3:sta tulee myyntiin täyssähköinen versio ja hieman myöhemmin REx-versio. Hintaluokka on noin 40 000 euroa i3:lle ja 160 000 € i8:lle. Autojen lisäksi BMW tekee myös jonkinlaista Type2-latausverkostoa. Kyseessä saattaa olla ChargeNow-verkoston laajennus. DriveNow -palvelua ei kuitenkaan olla tuomassa Helsinkiin.
Jos markkinoilta pitäisi nimetä autovalmistaja, joka on tehnyt todella edistyksellisen auton, saattaisi helposti nimetä erään amerikkalaisen täyssähköautovalmistajan, joka on saanut nimensä Serbialaisen tiedemieheltä.
Mutta väitänpä toisin. Tämän hetken edistyksellisimmän, tavallisen ihmisen saavutettavissa olevan sähköauton on tehnyt saksalainen BMW. Sen valmistama i3 on niin monella tapaa niin erilainen ja aivan perustavalla tavalla uusiksi mietitty.
Ajatelkaapa: Auto suunnitelaan alusta loppuun kaupunkiolosuhteisiin. Minkälainen sen on silloin oltava? Pieni, päästötön, ja ketterä. Ja sieltä on nähtävä hyvin ulos.
Miten tämä saavutetaan? Siten, että auton pohjapinta-ala riittää juuri neljälle aikuiselle, nurkkiin tuupataan renkaat ja koko komeus tehdään takavetoiseksi siten että eturenkaat kääntyvät melkein linttaan.
Matkustamoa nosteaan sen verran, että penkkien alle mahtuu akusto ja samalla kuskin näköala paranee oleellisesti. Peräloosteria nostetaan sen verran että sen alle mahtuu – ei vain sähkömoottori vaan myös moottoripyörän moottori jauhamaan tarvittaessa lisää virtaa.
Joka suuntaan tehdään niin isot ikkunat, että näkyvyys on mainio. Keulille ei jää muuta kuin olemattoman lyhyt ”konepelti” ja Teslan tavoin pieni tavarasäiliö.
Auto saadaan entistä lyhyemmäksi jättämällä B-pilari kokonaan pois. Näin takaovet aukeavat jännästi taaksepäin. Koko rakenne on mahdollinen, koska auton lujuus ja keveys syntyvät hiilikuidun runsaasta käytöstä. BMW i3 onkin markkinoiden ainoa laajassa mitassa sarjatuotettu hiilikuiturunkoinen auto.
Ja pitäähän auton tietysti olla eko ja hippi: tämän auton hiilikuituun käytettävä sähkö tuotetaan tietysti uusiutuvilla metodeilla. Sisustusmateriaalit ovat monelta osin kierrätys- tai luonnonkuitua. Ja niin edelleen.
Mitä enemmän auton olemusta tutkii, sitä enemmän en voi olla ihmettelemättä BMW:n ennakkoluulottomuutta. Yhteistä klassisiin autoihin tällä on lähinnä sen verran, että tässäkin on neljä pyörää ja ratti. Kaikki valmistajat tekevät mystisiä konseptiautoja, mutta Bemari vei sellaiset sarjatuotantoon. Onnittelut Müncheniin!
BMW i3 sopii kuin nenä päähän kaupunkiin. Erinomaisen urbaanin toiminnan kääntöpuolena tulee heikkouksia: Tavaratila on pieni ja korkealla, takapenkkien käytettävyys kaappariovien myötä on heikko, auton suuntavakaus maantiellä kärsii lyhyen akselivälin myötä. Ja onhan se ohjaus todella herkkä. Kuulemma Bemarit ovat sellaisia.
Ja ne renkaat! Olen ajanut tätä autoa niin Ruotsin talvessa kuin Suomen kesässäkin, eivätkä kapeat nakit vierintävastuksen minimoimiseksi tuntuneet vaikuttavan ajettavuuteen heikentävästi. Mutta se on varmaa, että renkaat tähän autoon ovat pienten valmistussarjojen myötä erikoistuotteita ja siten kalliita.
Auton ulkonäkö on poikkeuksellinen. Se suorastaan huutaa erilaisuutta, tulevaisuutta, konseptiautoa. Ulkonäkö on kannanotto. Ulkonäöstä joko tykkää tai vihaa, mutta kylmäksi se ei jätä.
Tesla on Bemariin verrattuna lähinnä valtava akku, jonka ympärille on rakennettu auto. Lopputuloksena on iso ja kallis maantiehirmu. Teslan eduksi on kuitenkin laskettava erinomainen pikalatausverkosto sekä keskikonsolin kosketusnäyttö. Tesla Model S on myös osoittautunut luotettavaksi autoksi.
Koeajossa olleen auton juttu on peräkontin alla oleva moottoripyörän moottori. Se jauhaa reilut 20 kW sähköä bensiinin voimalla, mikä riittää auton ajoakun varauksen ylläpitoon melkein kaikissa ajotilanteissa. Ajoakku sellaisenaan riittää reilun sadan kilometrin ajoon. Tässä kohtaa i3 eroaa vaikkapa Golf GTE:stä melkoisesti, sillä polttomoottori on vain avustava kone, ei pääasiallinen voimanlähde. Bensamoottori ei koskaan pyöritä auton renkaita.
Bensavoimalinjan ongelma on polttoainetankin koko: se riittää vain noin sadan kilometrin ajoon. Lisäksi bensalla ajettaessa kulutus on suuri, noin 7-9 litraa satasella. Mutta bensaa sentään voi tankata, siinä missä lataus tuppaa epäonnistumaan – ainakin jos käsillä on DBT:n pikalatausasema.
Pienen bensakoneen rinnalla oleva sähkömoottori onkin jo 130 kW tehoinen. Esimerkiksi e-Golfin moottori on vain 85 kW, ja sekin tuppaa sutimaan jos asfaltti on yhtään kostea. I3 on hyvin pirteä menijä, kaupunkiautoksi aivan ylitehoinen. Mutta sen kanssa pitää koittaa elää, vaikka välillä pikkasen hymyilyttääkin. Tehokas moottori mahdollistaa myös vahvan moottorijarrutuksen, jolloin auton liike-energiaa työnnetään takaisin ajoakkuun.
BMW i3:n sisätilat ovat yllättävän karut. Luksusbrändiä et sisältä löydä. Kojelauta välittää informaatiota kuljettajalle kahden näytön kautta, jotka kuitenkin ovat melkein mihin tahansa moderniin autoon verrattuna pieniä. Näyttöjä ohjataan keskikonsolin pyöritettävällä, kosketeltavalla ja eri suuntiin veivattavalla rullalla.
Tässäkin Bemarille pitää toisaalta antaa tunnustusta: Pieni paneeli ratin takana on jotain aivan muuta kuin näyttö parilla neulalla ja mittarilla. Harmillisesti näyttö ei kuitenkaan anna mitään suunnistusohjetta. Teslalla ja Volkswagenilla ratin takana oleva pieni navigaattori on mainio toiminto. Navigaattoriohjeistus pitää vilkuilla keskinäytöltä.
Loppukädessä BMW i3:sta on helppo pitää, jos voi hyväksyä pienet tavaratilat, erikoisen ulkonäön ja epäkäytännölliset takaovet. Sillä on kiva ajaa. Auto herättää melkoisesti huomita, enemmän kuin mikään menopeli millä tähän mennessä olen ajanut. En tiedä haluaisinko jättää tätä autoa kadun varteen perjantai-iltana Helsingin keskustassa. E-Golffin kanssa en moista pohtisi.
BMW:n tuleville voimalinjoille i3 sekä sen sisarmalli i8 lupaavat paljon. Ainakin minussa Bemarin hybridilinja herättää enemmän luottamusta kuin Volkswagenin TSI-koneella ja DSG-laatikolla varustettu MQB. Lisäksi oikeasti sähköistä voimalinjaa on kivempi ajaa kuin hidasta ja tehotonta bensakonetta.
Nyt jäämme odottamaan enää i-sarjan julkaisua Suomessa. Koeajossa ollut yksilö on Auto-Outletin maahantuoma.
Tsekkaa myös talvitestin pohdinnat aikaisemmasta blogistani.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
On kiva nähdä, että autoja voidaan tehdä uudenlaisistakin konseptilähtökohdista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että usean autonkäyttäjän tarpeisiin Volkkarin MQB hybridi soveltuu tällä hetkellä vielä paremmin kuin tämä BMW. Ongelmana nimenomaan bemun täysin olematon tavaratila, ja pienet sisätilat (4 henkeä). Myös se, että auto kuluttaa pitkillä matkoilla, joissa ei pysty lataamaan, todella paljon polttoainetta. Sillä kun ei ole ympäristöystävällisyyden kanssa sitten niin mitään tekemistä. Tästä Bemarista sanoisin, että varmaan oiva kaupunkiauto (mutta mikset aja julkisilla jos asut kaupungissa ja asioit kaupungissa?).
Paras hybridi olisi minusta isommalla akulla ja pienemmällä turbokoneella tehty GTE tyyppinen Golf farkun tapainen. Edelleen mekaaninen DSG ja +/- teho-operaatiot mahdollisia bensa/sähkö välillä. Ne toimii kuin junan vessa. Tuloksena syntyisi loistava yleisauto joka täyttäisi kaikki perheauton tarpeet, kulkisi pääosin sähköllä mutta kuluttaisi vähän mökki ja mummolamatkoillakin. Eikä olisi tehon vähentyessä ihan niin kallis kuin nykyiset GTEt, jotka ovat muuten tilat huomioiden todella kilpailukykyiset vrt. i3 range extender.
Morjens Martti,
MQB-alustan hybridit tosiaan ovat aika hyviä. Nissä tosin alusta taitaa määritellä maksimikoon akustolle, ja siksi akku on vielä nykyautoissa suhteellisen pieni ja moottori suhteellisen suuri. Eli MQB-alustan hybridit ovat enemmän sähköavusteisia bensa-autoja ja tämä Bemarin i3 REx:llä bensa-avusteinen sähköauto. Bemarihan on tarkoitettu kaupunkiajoon, joten 33kWh akku riittänee melkein kaikkeen ajoon. Siten suhteellisen kovan bensankulutuksen kilometrejä ajettaneen aika vähän kaikesta ajosta. Bemari on myös teho/paino -suhteeltaan parempi ja tietysti bemarimaiseen tyyliin takavetoinen, toisin kuin vaikka Golf GTE. Eli tosiaan, MQB plugin-hybridit toki ovat hyviä, mutta i3 on lopulta tosi eri käyttötarpeeseen tehty.