Kaupallinen yhteistyö: Volvo / Sähköautoilu talvisiin lomakohteisiin Pohjois-Suomeen on jo arkipäivää. Volvon kehittyvä sähköautotekniikka tekee matkustamisesta entistä sujuvampaa.
Volvo C40 Single Extended Range on Volvon keskikokoinen, coupe-mallinen katumaasturi. Volvo julkaisi mallipäivityksen C40 ja XC40 -sähköautoille viime vuoden alussa. Ulkoisesti autot eivät muuttuneet, mutta pinnan alla uudistus on suuri. Isoakkuisen Extended Range -version akusto on nyt 82 kilowattituntinen ja se lataa jopa 200 kilowatin teholla. Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen Volvon voi ostaa nyt takavetoisena ja uuden moottoritekniikan ja voimalinjan myötä myös kulutus on pienentynyt.
Artikkelissa käsitelty auto tunnetaan nyt nimellä EC40. Lue lisää Volvon www-sivuilta.
Niinpä auto on päivittynyt mukavasti varsinkin pitkiä matkoja silmällä pitäen: uusi sähköinen Volvo pääsee yhdellä latauksella pidemmälle ja lataa nopeammin seuraavaa etappia varten.
Miten uusi tekniikka toimii Suomen talvessa? Talvinen koeponnistus aiheen ympärillä tapahtui tammi-helmikuun vaihteessa, Helsingistä Kuusamoon ja takaisin. Matka on yhteen suuntaan noin 850 kilometriä.
Suksiboksi katolle ja Kajaaniin
Reissun ensimmäinen päivä suuntautui Helsingistä Kajaaniin. Auto on lastattu täyteen ihmisiä ja tavaraa, akku on melkeinpä täynnä ja katollekin on nostettu suurehko suksiboksi.
Heti alkuun kulutus nousi nopeassa moottoritieajossa, kattokuormalla ja neljän asteen pakkasessa lukemaan 28,4 kWh / 100 km. Kulutus on suurehko, mutta lukema sisältää myös kylmän auton lämmityksen akuston energialla lähdössä sekä akuston ennakkolämmityksen laturille ajettaessa. Ensimmäinen, erityisesti lapsiperheelle tarpeellinen huoltotauko osuikin jo Lahden kohdalle, jossa uudistettu, nyt kuusipaikkainen IONITY-asema tarjosi hyvän lähtökohdan taukoiluun. Akku ei ollut 44 % varaustasolla läheskään tyhjä, mutta latausteho nousi nopeasti sataan kilowattiin. Hyvä!
Moottoritieosuuden jälkeen keskinopeus valtatiellä laski. Samoin teki kulutus, tasaantuen arvoon 23,7 kWh/100 km. Nyt auto ja akusto olivat jo kertaalleen lämmitettyjä, jolloin lämmityksen ylläpito ja akuston valmistelu seuraavaa suurteholatausta varten vaativat vähemmän energiaa.
Varsinaisen pitkän tauon, eli lounaan tähtäsimme Mikkelin seutuville, jonne Ramin Konditoria on rakentanut mukiin menevän taukopaikan. Toinen lyhyt huoltotauko oli Kuopiossa, jonne sinnekin on noussut IONITY:n latausasema.
Nämä IONITY:n ja Helenin latausasemat eivät olleet mitenkään sattumalta kohdalle osuneita.
Jotta tekniikaltaan uudistuneen Volvon parantuneesta, jopa 200 kilowatin lataustehosta saa kaiken irti, täytyy laturinkin olla riittävän järeä syöttämään tehoa. Parasta lataustehoa varten Volvo C40 hyödyntää suurteholatausasemia, jotka tarjoavat vaaditut 200 kilowattia tehoa 400 voltin jännitteellä.
On hyvä huomata, että monet Suomessa yleiset Kempowerin tekniikalla toteutetut suurteholatausasemat jakavat maksimitehon, esimerkiksi 200 tai 400 kilowattia latausaseman kaikkien latauspaikkojen kesken. Monella laturilla latauskaapeli rajoittaa yksittäisen latauspaikan maksimitehon noin 150 kilowattiin. Näin yhdelle autolle saattaa olla tarjolla vähemmän tehoa kuin mitä uusi C40 pystyy hyödyntämään.
Tätä silmällä pitäen varsinkin IONITY-latausverkon laajeneminen valtakunnalliseksi viime vuoden lopulla oli erityisen tervetullut kehitysaskel. IONITY tarjoaa jokaiselle latauspaikalle vähintään 200 kW tehoa, jolloin lataus tapahtuu aina nopeimmalla mahdollisella tavalla. Vastineeksi isommasta tehosta latauksen hinta on markkinoiden arvokkaammasta päädystä.
Onneksi IONITY-latausasemat sisältyvät nykyään Volvon tarjoamaan DCS-latausverkkoon. Latauksen hinta on 0,45 € kilowattitunnilta. DCS:n palvelu on melko tuore Volvon asiakkaille, se tuli käyttöön joulukuussa.
Muillakin lataustoimijoilla on aidosti tehokkaita latureita valikoimassaan. Sopivia latureita voi etsiä esimerkiksi latauskartta.fi -palvelusta sekä latausverkostojen omista älypuhelinsovelluksista.
Ja sitten Rukalle
Ensimmäisen päivän kokonaismatka oli 574 kilometriä ja sen kokonaiskulutus oli lopulta 25,1 kWh satasella. Auton toimintamatka yhdellä latauksella, talvella ja suksiboksilla on siis kohdalle osuneissa olosuhteissa jopa noin 325 kilometriä.
Toinen päivä vei seurueemme vielä viimeisen, noin 275 kilometrin matkan Rukalle. Auto tuli ladattua lähdössä Kajaanissa melkein täyteen. Lounastauoksi tähtäsimme Suomussalmelle, jossa on myös tehokas, Recharge Infran latausasema. Täydellä akulla välilatausta ei oltaisi tarvittu lainkaan, mutta eipä latauksesta haittaakaan ollut. Suomussalmen laturi jakaa tehoa neljälle latauspaikalle, ja ainoana lataajana saimme latausaseman koko tehon käyttöön.
Kajaani-Kuusamo -väli on pitkä ja usein myös raskas taival: tie on mutkainen, jäinen, paikoittain kapea ja se kulkee liki asumattomien korpimaiden läpi. Ilma oli onneksi kirkas, pakkasta vain pari astetta ja pääsemme ajamaan etapin päivänvalossa. Kulutus Rukalle tultaessa oli 25,3 kWh / 100 km. Kulutusta nosti hivenen mutkainen ja mäkinen tie. Talvinen loma- ja etätyöviikko saattoi alkaa hyvillä mielin.
Latauskyky on parantunut merkittävästi
Matka pohjoiseen osoitti C40 Single Extended Range Volvon uuden tekniikan toimivuuden. Talven kulutuslukemaa voidaan verrata vaikkapa puolentoista vuoden takaiseen Norjanreissuun, jossa ajoin saman C40:n aiempaa nelivetoista versiota, ilman kattokuormaa. Tuolloin kesäoloissa kulutus tasottui karkeasti samoissa ajonopeuksissa noin 21 kilowattitunnin tasolle. Nyt talvella, suuremmalla ilmanvastuksella kulutuksen kasvu oli siis vain parikymmentä prosenttia.
Lue myös: Volvo C40 Norjaan ja takaisin kesällä 2022.
Selkeimmin uusi tekniikka näkyy kuitenkin latauksen nopeudessa ja vaivattomuudessa. Kylmästä kelistä huolimatta lataustehot nousivat helposti 130-175 kilowatin tasolle, vaikka latausta harvoin aloitettiin tyhjään akkuun. Latausteho myös pysyy selvästi aiempaa pidemmälle yli sadan kilowatin tasolla. Käytännössä tämä näkyi reissussa niin, että todella lyhyilläkin, alle kymmenen minuutin tauoilla auto kannatti aina kytkeä lataukseen. Merkityksellinen määrä energiaa ehti sujahtaa akkuun, vaikka akku ei ollut tyhjäksi ajettu.
Tuo tärkeä akuston lämmitys
Ei vain tie Kajaanista pohjoiseen, vaan Suomen talvi yleisesti haastaa sähköautotekniikan. Kylmyys kasvattaa ilmanvastusta, lisää lämmitysenergian tarvetta ja tuo vaatimuksia akuston lämmönhallinnalle. Kaikkinensa talvipakkanen nipistää sähköauton toimintamatkasta tavallisesti noin 10-30 % pakkasen purevuudesta riippuen. Tämän lisäksi tienpinnan laatu ja esimerkiksi lumipatja renkaan edessä vaikuttavat kulutukseen.
Tällä matkalla akuston valmistelu eli ennakkolämmitys osoitti tärkeytensä. Kylmällä kelillä nopeinta lataustaukoa varten akustoa pitää lämmittää. Volvon 200 kilowatin maksimilatausteho alleviivaa entisestään akuston valmistelun merkitystä.
C40 käynnistää ennakkolämmityksen automaattisesti kun navigaattorissa on asetettu kohteeksi suurteholaturi. Jo muutaman asteen pakkasessa sopivasti lämmitetyn akuston latausteho voi helposti tuplaantua, eli tarvittava latausaika puolittua. Reissun parhaat 175 kilowatin lataustehot toteutuivat vaikka akku oli latauksen alkaessa 23 % varaustasolla. Vastaavasti kylmän akun latausteho oli aluksi usein vain noin 50–70 kW, kunnes akku vähitellen lämpeni ja teho pääsi nousemaan.
Akuston ennakkovalmistelun haittapuolena on hieman kasvava kulutus, olosuhteista riippuen ehkä pari, kolme kilowattituntia satasella. Lämmityksen vaikutus auton toimintamatkaan tai latauksen hintaan on kuitenkin hyvin pieni.
Talvi on myös räntää ja loskaa
Talvi tuo mukanaan myös veden eri olomuodot. Etelä-Suomessa keli tarjoaa usein räntää ja loskaa, pohjoisemmassa onneksi voittopuoleisesti kuivaa pakkaslunta. Tienpinnan lumi- tai loskapatja kasvattaa kulutusta käyttövoimasta riippumatta. Latausliittimiin tai vaikka tuulilasinpyyhkimiin valuva ja myöhemmin jäätyvä vesi voi sekin aiheuttaa ongelmia.
Volvo C40:n talviajo-ominaisuudet ovat kohdallaan. Auto istuimia ja ohjauspyörää myöten lämpenee nopeasti ja myös äänettömästi, ikkunat pysyvät helposti kirkkaana ja puhtaana. Valokeilaa kääntävät ajovalot valaisevat myös mutkassa juhlallisesti. Tässä reissussa ajettu auto oli takavetoinen, mutta myös liukkailla tieosuuksilla luonteva ja vakaa ajettava. Mallistossa on myös nelivetoinen C40 Twin, joka tarjoaa neljän vetävän pyörän lisäksi jopa 300 kW tehoa.
Tällä reissulla saimme ajaa koko matkan kovalla ja hyvin auratuilla tiepohjalla, joko paljaalla asfaltilla tai jäätyneellä lumella. Kun lämpötila pysyi pakkasella, oli latausluukun ympäristö helppo harjata puhtaaksi kuivasta lumesta. Sähköautoilu talvella voi siis olla helpompaa reilussa pakkasessa, kuin nollan molemmin puolin sahaavassa säässä. Ja onhan sähköauton etuna sekin, että kylmässäkin auto lähtee aina vaivatta ja eleettömästi käyntiin.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Volvon kanssa.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.