Suomeen on noussut parissa vuodessa valtavasti lisää latauskapasiteettia. Varsinkin kaivattuja suuria, monen latauspaikan suurteholatausasemia on rakennettu koko tasavaltaan helpottamaan pitkän matkan taittamista patteriautolla.
Yksi on kuitenkin puuttunut: suuritehoinen lataus Helsingin kantakaupungissa. Erottajan-Mannerheimintien katveesta katsellen lähistöllä on vain muutama ison tehon latauspaikka: pari Stockmannin parkkiluokassa ja kuusipaikkainen Kempowerin laite Bulevardin S-Marketissa, osana ABC-latauksen verkostoa.
Stadilaisten pitkä odotus on onneksi päättymässä. Helen rakentaa tänä vuonna Helsinkiin 40 uutta suuritehoista latauspaikkaa, Kempowerin ja Deltan tekniikalla.
– Kempowerin laitteisto on hyvä kohteisiin, joissa on laajennusvaraa, Deltan kalusto puolestaan on parempi kohteissa joissa emme näe laajennusmahdollisuutta, Helenin Head of E-mobility, Kati Andersin kertoo.
– Suurteholatausasemien yhteyteen rakennetaan myös 22 kilowatin peruslatauspisteitä, Andersin jatkaa.
Ensimmäinen valmistuva kohde on Eirassa, Merikatu 27:ssa, jossa 200 kilowattinen Kempowerin laitteisto tarjoaa sähköä neljälle latauspaikalle. Merikadun kohde on huoltoasema-latausasemiin verrattuna hivenen urbaanimpi: Autoilija taskuparkkeeraa kadun varteen ja yksittäiset latausasemapylväät ovat jalkakäytävän reunassa. Helsingissä tällaiseen tilatehokkuuteen kannattaa tottua.
Latausta myös takseille
Helsingin uuden latausinfran toisena erikoisuutena voidaan pitää tulevia taksiautojen latausasemia. Helsinkiin tulee jopa kahdeksan vain takseille tarkoitettua latausasemaa, esimerkiksi Messukeskuksen ja Ympyrätalon maastoon.
Helsingin takseista moni on sähköisiä, mikä tuo painetta julkiseen lataukseen. Olen itsekin jonottanut latauspaikalle, joka on ollut taksien täyttämä. Esimerkiksi Menevä on päätynyt rakentamaan kokonaan oman latausaseman lentokentän lähistölle.
Nyt takseille on siis tulossa paljon kaivattuja, omia latausasemia.
– Taksien latauksen hinta on sama ja myös tunnistautuminen tapahtuu samalla tavalla kuin yleisillä latauspaikoilla, Andersin kertoo.
Taksiautoilijoiden latauspaikat erotetaankin lähinnä liikennemerkeillä ja muulla ohjauksella tavallisista latausasemista.
Helenin latausinfran kehittäminen ei rajoitu Helsingin niemelle, vaan Helen laajentaa latausinfraa valtakunnallisena toimijana. Uusia latausasemia nousee erityisesti Hesburger-yhteistyön pohjalta.
Lue myös: Neste rakentaa uutta valtakunnallista suurteholatausverkkoa.
Helenin ambitio sähköiseen liikkumiseen näkyy myös ohjelmistokehityksessä. Helenin mobiilisovellus on laajentunut pilottivaiheessa olevalla laajennuksella, jossa auton latauksen voi käynnistää myös Helenin oman sovelluksen avulla. Helen on myös osakkaana Liikennevirta Oy:ssä.
Sähköiset rekat ja kuorma-autot ovat viime aikoina olleet ehkä aiempaa isommin esillä julkisuudessa. Mahtaako Helen tähyillä myös isojen sähköautojen suuntaan?
– Seuraamme raskaan liikenteen sähköistymistä tiiviisti, Andersin muotoilee kieli keskellä suuta.
Helenillä nähdään raskaan liikenteen sähköistyminen osana kokonaisten kiinteistöjen energianhallintaa. Raskas liikenne toimii usein yhdessä logistiikka- ja teollisuuskohteiden kanssa ja tällaiset kohteet tuppaavat myös käyttämään esimerkiksi sähköä aikalailla.
Helsingin uudet latausasemat ovat kilpailutuksen tulos
Helen rakentaa uutta latausinfraa katualueet omistavan Helsingin kaupungin keväällä 2022 tehdyn kilpailutuksen pohjalta. Vähemmän yllättäen kilpailutuksen voitti tälläkin kertaa Helsingin täysin omistama Helen Oy.
Helsinkiläisenä on vaikea ymmärtää kaupungin hitautta latausinfran suhteen, varsinkin kun kyse on veronmaksajalle lähtökohtaisesti kuluttomasta investoinnista jonka uskoisi edistävän myös kaupungin brändimielikuvaa ja ilmanlaatua.
Aivan erityisesti kantakaupungissa monen auton parkkipaikka on kadun varressa, siten että varsinaista asunto-osakeyhtiön omistamaa kotiparkkipaikkaa ei löydy sähköistettäväksi. Laajamittainen kadunvarsipaikkojen sähköistäminen peruslatauspisteillä ei todennäköisesti ole taloudellisesti perusteltua, joten maaperää kannattaa kaivaa auki juurikin monipaikkaisille suurteholatausasemille.
Helen on jo muutama vuosi sitten rakentanut kaupunkiin muutamia Veefilin teholatausasemia, mutta niiden teho on vain noin 50 kW ja ne ovat yksittäisiä laitteita. Uuden latausinvestoinnin myötä siis sekä latausteho, että latauspaikkojen määrä per latausasema nousee merkittävästi.
Autokanta sähköistyy tällä hetkellä sellaista vauhtia, että toivon Helsingin käynnistävän heti lomien jälkeen jo seuraavan kilpailutuksen.
Teksti, kuvat ja karttakuvitus: Tuomas Sauliala,
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.