Kempower julkaisi tänään uuden latausratkaisun joka laajentaa nykyisen S-sarjan latausaseman latausjännitealuetta. Tämä on hyvä asia.
Kerrataan autojen suuritehoisen latauksen jänniteasia: Sähköautoja ladataan tavallisesti tasavirralla, noin 400 voltin jännitteellä. Käytännössä kaikki teho- ja suurteholatauslaitteet tarjoavat tätä latausjännitettä. Raskas kalusto, sekä tietyt ylähyllyn autot lataavat kuitenkin tuplasti suuremmalla, noin 800 voltin jännitteellä. Suurempi latausjännite mahdollistaa yleensä suuremman lataustehon ja myös suorituskykyisemmät autot.
Jotta suuremmasta latausjännitteestä olisi suurteholatausasemalla iloa, pitää latauslaitteen luonnollisesti tukea sitä.
Lue myös: Yksi edustavimmista 800-voltin autoista on Audi e-tron GT RS.
Käytännössä kaikilla merkittävillä markkinatoimijoilla, kuten Alpitronicilla, Deltalla ja ABB:llä on ollut katalogissaan sekä 400-, että 800-voltin jännitealueilla toimivia suurteholatureita, mutta Kempowerilla ei. Lahtelaisvalmistajan uutinen oli siis odotettu.
Aiemmin Kempowerin S-sarjalainen pystyi tarjoamaan mallista riippuen joko 400- tai 800-voltin jännitettä, mutta nyt kehitys on kehittynyt tuotejulkistuksen myötä siten, että sama laite (sama latausliitin) pystyy tarjoilemaan molempia jännitteitä tarpeen mukaan.
Jos tarkkoja ollaan, suurin latausjännite ei ole 800 volttia, vaan 1000 volttia, eli yksi kilovoltti.
– Käytännössä suurijännitteinen lataus asettunee autoalalla 920 voltin tasolle, arvelee Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki. Ja tähänkin latausjännitteeseen uusi lataushärveli siis kykenee.
Tuplajännite ja tuplateho – skaalautuuko se vielä?
Kun yksittäisen lataussatelliitin jännite tuplataan 800 voltin (tai myöhemmin 920 voltin) alueelle latausvirran pysyessä muuttumattomana, tuplaantuu lataussatelliitin teho. Teoriassa yhdestä CCS-liittimestä voitaisiin tarjota jopa 400-500 kilowatin tehoa, mikä on noin kolminkertainen nykyisiin yleisimmin käytössä oleviin suuriin lataustehoihin verrattuna. Tällä teholla sadan kilometrin ajokantama latautuisi autoon noin 2-3 minuutissa. Tällaisiin lataustehoihin kykeneviä autoja ei vielä ole olemassa, mutta ennemmin tai myöhemmin niitä ilmestyy maanteille.
Lue myös: Selitin suurteholatauksen jänniteasiaa tarkemmin täällä.
Kempowerin latausaseman suurin teho on tällä hetkellä kuitenkin vain 600 kW. Esimerkiksi Menevällä on Vantaalla tällainen 600 kilowatin asema, josta tehoa jaetaan jopa kahdeksalle lataussatelliitille. Tällainen dynaaminen tehonjako, jossa latausjärjestelmän kokonaisteho jaetaan joustavasti lataaville autoille tarpeen mukaan on yhdessä helposti skaalattavan latausaseman kokonaistehon kanssa ollut Kempowerin keskeisimpiä kilpailuetuja latauslaitemarkkinalla.
Jos jännitteen nousun myötä latausteho kuitenkin nousee yli 400 kilowatin, ei yksittäinen Kempowerin latausasema pysty syöttämään täyttä tehoa kuin vain yhdelle lataussatelliitille. Tästä ylöspäin latausaseman maksimiteho, 600 kW tulee vastaan eikä latausasemaa voi enää skaalata tehossa suuremmaksi. Kempower siis menettäisi erittäin suuritehoisen latauksen myötä keskeisen kilpailuetunsa.
Ristimäki ei kuitenkaan ole huolissaan.
– Kempowerin latausaseman tehoa voidaan tulevaisuudessa nostaa yli 600 kilowatin, Ristimäki kertoo.
Käytännössä nykyinen rajoitus on ollut enemmän logistinen asia, 600 kilowatin järjestelmä mahtuu vielä kolmeen kabinettiin ja on siten helpohko siirrellä paikasta toiseen. Rautapuolella järjestelmä on kohtuullisen helppo skaalata ylöspäin, mutta muutoksia ohjelmistoihin tarvitaan.
Todella suuret lataustehot tulevat vastaan lähivuosina. Nyt käynnissä olevat EVS 35 -messut Oslossa ovat olleet raskaan kaluston erittäin suuritehoisen latausratkaisun, MCS:n esiinmarssia (Megawatt Charging System).
Standardi ei vielä ole valmis, mutta tulevaisuudessa sen myötä raskaassa kalustossa siirrytään yli megawatin, siis yli tuhannen kilowatin lataustehoihin yhtä latauspaikkaa kohden. Tämä voi tarkoittaa jopa kymmeniä megawatteja latausasemaa kohden. Kirjoitin raskaan kaluston sähköistymisestä muutama viikko sitten.
Kempowerilla siis on syytä miettiä skaalautuvuutta – todella pitkälle yli 600 kilowatin.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.