Recharge Infran latausasema sai ensimmäisen korttimaksupäätteensä – toimittajana suomalainen Farol

Aivan Kehä 3:n kupeessa, Vantaan Tammistossa on yksi Suomen suosituimmista latausasemista. Sen on rakentanut Mäkkärin pihaan Recharge Infra, ja se tarjoaa suurteholatausta neljällä Kempowerin S-sarjalaisella lataussatelliitilla.

Nyt latauspaikka on saanut Recharge Infran ensimmäisenä Suomen kohteena korttimaksupäätteen. Maksulaite on pylvään nokkaan asennettu kosketusnäyttö, jonka alalaidassa on varsinainen lähimaksu- ja sirukorttimaksupääte. 

Kosketusnäyttö toimii autoilijan käyttöliittymänä. Sen kautta tehdään kielivalinnat, valitaan haluttu latauspaikka sekä myös tilataan tarvittaessa kuitti latauksesta. Laturi tekee maksukortille pääsääntöisesti 50 euron katevarauksen ja varsinainen lataus laskutetaan lopuksi toteutuman mukaan.

Alkuvaiheessa korttimaksulatauksen hinta on 0,50 € minuutilta, eli lataus on hieman edullisempaa kuin Fortum Charge & Drive -verkon hinta (0,54 €/min) mutta kuitenkin kalliimpaa kuin monen automerkin oman latausverkon roaming-hinta. 

Korttimaksu- ja päätelaitefirma Farol

Tammiston korttimaksupäätelaitteen tekee kiinnostavaksi sen toteutus ja toteuttaja. Laite nimittäin ei ole Kempowerin, eikä Recharge Infran kehitystyön tulos vaan sen on rakentanut suomalainen startup, Farol. Kapistuksen nimi on Lighthouse

Lighthouse tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Koska kyseessä on itsenäinen, internetin rajapintojen kautta ulkomaailman kanssa keskusteleva pääte, voidaan sen kautta esittää autoilijalle mitä tahansa informaatiota ja käyttöliittymiä.

Farolin päätelaitetta esitteli Farolin toimitusjohtaja ja yksi perustajista, Mariana Mota.
Farol Lighthouse on tyylikäs kokonaisuus.

Miltä kuulostaisi vaikka päivän burgeri halvemmalla lataajalle? Tai pörssisähkön hinnan muutoksia noudatteleva lataussopimus, siten että yöllinen suurteholataus on halvempaa? Lighthouse on päätelaite, jolla tämä voidaan toteuttaa. Varmasti kiinnostaa McDonald’sin kaltaisia toimijoita.

Kun kilpailu latausasemien sijainneista ja palveluista kiristyy, voivat Lighthousen mahdollistamat palvelut olla se valtti jolla vaikkapa Recharge Infra pystyy houkuttelemaan autoilijan luokseen, ohi naapurin osuuskaupan tahi sen toisen ruoka- ja rautakaupan. Kiinnostanee siis myös latausverkkotoimijoita.

Recharge Infralle nyt myös kuluttaja-asiakkaita

Recharge Infralle Lighthouse tarkoittaa asiakassuhdetta suoraan kuluttajan kanssa. Tämä on toteutunut jo aiemminkin esimerkiksi tekstiviestimaksulla, mutta mukavasti toimiva ja kosketusnäytön tökkimisen salliva korttimaksupääte nostaa asiakaskokemuksen aivan uudelle tasolle. On aivan mahdollista, että uusi sähköautoilija ei solmi sopimusta latausverkkojen kanssa vaan lataa ensisijaisesti maksukortilla – näinhän hän on bensapumpullakin toiminut.

Toisaalta moni autoilija tekee jatkossa lataussopimuksen automerkin, esimerkiksi Volkswagenin Ellin tai BMW Charginging kanssa. Nämä sopimukset ovat pääsääntöisesti selvästi edullisempia kuin korttimaksu, joten autoilijoilla on jatkossakin tiettyjä insentiivejä olla käyttämättä uutta päätelaitetta.

Korttimaksussa latausverkkotoimija kuitenkin jää välistä liikevaihtoa jakamasta. Kaiken kaikkiaan Recharge Infralla seurataan varmasti suurella mielenkiinnolla Tammiston korttimaksupäätteen ja toisaalta perinteisen latausverkko-operoinnin välisiä käyttöasteita. Farolin päätelaite ei siis estä tai poista olemassaolevien maksutapojen käyttöä: RFID ja mobiilisovellukset toimivat kuten ennenkin.

Avoin OCPI ja OCPP

Teknisesti Farolin ratkaisu on mielenkiintoinen. Android-pohjainen päätelaite ei keskustele suoraan Kempowerin lataustekniikan, vaan latausverkkotoimijan tietojärjestelmien kanssa. 

Laite käyttää alalla yleisesti hyödynnettyä Open Charge Point Interfacea (OCPI) Rechargen järjestelmän suuntaan, joka lopulta antaa käynnistyskäskyn Kempowerin raudalle.

Ratkaisussa on etunsa: Koska OCPI ja sen ohella käytetty OCPP ovat alan standardeja, Farolin tuote voidaan liittää käytännössä mihin tahansa julkisissa latausverkoissa olevaan laturiin. Tämä tekee tuotteesta joustavan ja yksittäisen latauslaitevalmistajan toiminnasta riippumattoman. 

Toisaalta rajapinnoissa on rajoituksensa. Lighthouse ei voi esittää näytöllään esimerkiksi yksittäisen Kempower-satelliitin latauksen statusta tai oman auton latauksen tehoa, koska tämä informaatio ei välity rajapintojen yli. Tämä vaatisi siis integrointeja suoraan latauslaitteeseen.

Entä Kempower?

Onkin mielenkiintoista pohtia mikä on esimerkiksi Kempowerin ja Farolin välinen suhde. 

Kävin syyskuun alussa Kempowerin uuden Lahden tehtaan avajaisissa. Kuten Sähköautomiehet ja Harri Salokin totesi: tehdas on hieno, mutta näytti täysin varusteltuna ja käytössä olevana jopa hieman pieneltä. On selvää, että Kempowerin seuraavat tehtaat ovat jo vähintään johtokunnan agendalla. Lisäksi 800 voltin lataustekniikkaan siirtyminen, Plug & Charge, Amerikanvalloitus, 600 kilowatin maksimitehon nosto latausasemaa kohden sekä yleinen kasvun ja alihankintaketjun hallinta pitävät lahtelaisvalmistajan kiireisenä. Juuri nyt kokonaisvaltainen korttimaksun ja asiakaskäyttöliittymän yhdistävä kehitysprojekti voi olla resurssien ulottumattomissa.

Lue myös : Mikä 400- ja 800-volttia, ja miksi se on Kempowerille tärkeää.

On kuitenkin selvää, että korttimaksut yleistyvät globaalisti. Kempower on jo toimittanut varsinkin Iso-Britanniaan paljon korttimaksupäätteellisiä latauslaitteita ja lienee vain ajan kysymys koska valmistaja aikoo ja ehtii ratkaista korttimaksupäätteen yleisesti ja kunnolla. Tietynlainen kotikenttäetu Kempowerilla on, sillä se pystyy esittämään lataustapahtumista tietoa mielin määrin ja sillä on myös tietty status markkinalla sekä melkeinpä maailmanlaajuinen asiakasverkosto. Viimeeksi tänään Kempower julkaisi suuren kaupan, tällä kertaa Australiaan.

Tätä ennen Farolin kaltaisilla toimijoilla on saumansa. Juuri nyt Farolin Lighthouse tarjoaa toiminnallisuutta ja mahdollisuuksia, joita mikään muu teknologia ei tarjoa. Startupit toimivat aina notkeammin kuin pörssiin listatut yhtiöt. Farol onkin asentamassa lisää kohteita pohjoismaissa lähiaikoina.

Korttimaksut yleistyvät erityisesti AFIR-lainsäädännön myötä

Farolin Lighthouse ei ole ainoa tapa toteuttaa korttimaksupäätteitä. Suomessa hieman vähemmän tunnettu latauslaitevalmistaja, Unified Chargers, on jo pitkään liittänyt latausasemilleen kortinlukijoita. On syytä uskoa, että muutkin latausverkot, kuten K-Lataus ja esimerkiksi HELEN (osana Virran verkkoa) tuovat korttimaksupäätteitä vähitellen latausasemilleen. Käytännössä kaikki merkittävät laitevalmistajat (Kempower, Alpitronic, Delta ja Tritium) mahdollistavat korttimaksun ainakin jollain tasolla laitteistossaan. 

Korttimaksupäätteiden yleistymisen takana on varsinkin EU:n vaihtoehtoisia polttoaineita, siis myös sähköä, koskeva direktiiviprojekti AFIR. Sen lopullinen muoto on vielä nuijimatta läpi kansallisissa lainsäädännöissä, mutta näyttää vahvasti siltä että se käytännössä sanelee korttimaksupäätteet pakollisiksi ainakin suuritehoisille latausasemille muutaman vuoden kuluessa. Lataustoimijat siis osaltaan ennakoivat tulevaa lainsäädäntöä ja kilpailua jo nyt.

Farol on kiinnostava näkökulma sähköautojen lataamiseen. Se on kiinnostava uutuus markkinalle, joka tuntuu kasvavan huumaavaa vauhtia. Se myös madaltaa osaltaan kynnystä vaihtaa fossiilikulkine sähköautoon. Farolin – ja myös Kempowerin – kaltaisia toimijoita tarvitaan.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala


Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.