St1 lähtee viimein rakentamaan latausinfraa

Suomalainen energiayhtiö St1 lähtee mukaan sähköautojen latausliiketoimintaan. St1 tuo suomalaisille liikenneasemille tänä vuonna 33 suurteholatausasemaa. Myös Ruotsiin rakennetaan latausverkkoa. St1 on tarjonnut jo aiemmin Norjassa sähköä autoihin.

Pienimmät perustettavat latausasemat ovat nelipaikkaisia, suurimpien asennuksien tarjotessa sähköä jopa 12 yhtäaikaiselle lataajalle. Latausverkko toteutetaan Kempowerin tekniikalla. Latauspaikkojen lukumäärällä St1:n suurimmat asemat ovat linjassa Teslan ja ABC-latauksen kaikista suurimpien latausasemien kanssa.

– Matalatehoisempaa peruslatausta kohteisiimme ei tule ollenkaan, St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen kertoo.

St1:n latausverkkoa ollaan hyvää vauhtia rakentamassa, mutta verkoston avaaminen antaa vielä odottaa maksujärjestelmien viimeistelyä.

– Tavoittelemme verkoston avaamista ennen kesää, Vanninen jatkaa. 

Lahdentien varressa, Mäntsälän kohdalla on jopa 12-paikkainen Kempowerin tekniikalla toteutettu latausasema, korttimaksupäätteellä. Erikoisuutena myös lasinpesunesteautomaatti.

Kunhan laturit saadaan auki, autoilija voi maksaa lataamisen joko maksukortilla tai St1:n omalla St1 Way -mobiilisovelluksella. Latauksen hinnoittelua ei vielä ole päätetty. 

Kaikkiaan latausasemia perustetaan vuoden 2025 loppuun mennessä 42, joilla on yhteensä 344 latauspaikkaa. Keskimääräisellä asemalla on siis reilut kahdeksan latauspaikkaa. Latausverkoston itäisin paikka tulee Joensuuhun, pohjoisin Napapiirille.

Lataus on liikenneasemalle välttämättömyys

St1:n päätös investoida latausinfraan on tietysti selviö. Ladattavat autot ovat nopeasti vallanneet ensirekisteröintitilastojen johtopaikan ja suuritehoisesta latauksesta on tullut kahvin kaltainen välttämättömyyshyödyke liikenneasematoimijoille. Ilman latauspaikkaa lehtipihvikään ei Helmisimpukassa enää löydä ostajaansa. Ohitan itsekin ne taukopaikat, joissa latausta ei ole saatavilla.

Kuluttajalle St1:n latausverkko näkyy pääväylien sinänsä jo hyvän latausinfran paranemisena entisestään. Erityisesti todella suuritehoiset, monipaikkaiset asemat ovat erinomaisen tervetullut lisä pääväylien varteen. St1:n latauspalvelu helpottaakin erityisesti ruuhkahuippuja esimerkiksi pääsiäis- ja juhannusliikenteessä. 

Toivottavasti tämä CCS-latauslitiin on pelikunnossa vielä keväällä.

Vielä 2017 St1:n Mika Anttonen ennusti Tekniikan Maailmassa sähköautojen jäävän marginaaliin ja Teslan päätyvän konkurssiin. Anttonen pohti myös, että sähköautoihin ei pitäisi veroeuroja sijoittaa.

Nyt 2023 alkaen St1 käyttää reilut kahdeksan miljoonaa euroa EU:n Verkkojen Eurooppa, eli CEF-tukea suureen osaan latausasemistaan. Summa on suuri, kun sitä vertaa toiseen Suomessa vaikuttavaan CEF-tuen saajaan: Neste on rakentanut omaa Neste My -latausverkkoaan kolmen miljoonan euron tukipotilla.

St1:n pihoille perustettavat asemat ovatkin monella tapaa aikamme ja myös EU:n instrumenttien kuva: latausasemia perustetaan erityisesti pääväylien, eli TEN-T:n varteen ja latauspaikoilla on tehoa vähintään 150 kW latauspaikkaa kohden kuten CEF-tuki edellyttää. AFIR-lainsäädäntö puolestaan vaatii, että latauksen voi maksaa kortilla. 

St1:n asemat rinnastuvatkin arkkitehtuuriltaan ja ratkaisuiltaan monella tapaa Neste My -latausverkostoon. Yhdenlainen ilmentymä tämän päivän todellisuudesta on sekin, että CEF-tuella parannetaan myös sotilaallista liikkuvuutta EU-alueella. 

Lue myös aiempi juttuni Neste My -latausverkosta.

St1 pyörittää vielä pari vuotta Shell-huoltoasemia, kunnes ne muuttuvat St1-asemiksi. Päätös rakentaa latausinfraa omalla brändillä tuo myös yhden pisteen pohdinnalle Shell Recharge -palvelun statuksesta Suomessa: St1 ei lähde Shellin kelkkaan patteriautojen latauksessa vaan rakentaa nimenomaan oman verkostonsa.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala


Kirjoittaja on sähkötekniikan, viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen joka on kirjoittanut sähköautoista ja niiden latausjärjestelmistä sekä ajoneuvojen ohjelmistoista vuodesta 2013 alkaen.

Sidonnaisuuksista: Omistan pienen määrän Shellin osakkeita.

3 kommenttia artikkeliin ”St1 lähtee viimein rakentamaan latausinfraa”

    • Totta. Toinen termi, mikä kuullostaa vielä typerämmältä on letkun kiinnittäminen sähköautoon, kun puhutaan latauspistokkeen ja latausjohdon kiinnittämisestä sähköautoon.
      Jätetään letkut polttiksille, kun letkuissa ei sähkö kulje.

Kommentointi on suljettu.