Sensible 4 ja japanilainen Muji julkaisivat eilen Gacha-pikkubussinsa. Auto ajeli demorundia Helsingin uuden kirjastotalon, Oodin edustalla.
Gacha on suunnilleen pakettiauton kokoinen autonominen pikkubussi. Siinä on istuimet kymmenelle hengelle, kuusi voi seisoskella. Auto on nelivetoinen ja täysin sähkökäyttöinen. Akuston kapasiteetti on noin 25 kWh ja se antaa autolle satakunta kilometriä kantamaa. Auton suurin käyttönopeus on 40 km/h, mutta rakenteensa osalta se kulkisi paljon kovempaakin.
Gacha on myös autonominen. Siinä on laaja sensorivalikoma, kattaen kaksi Velodynen VLP16 -laserskanneria sekä kaksi SICK:n MRS1000 -skanneria. Velodynen skannerit ovat Gachan katolla ja ne mittaavat kauas, jopa sadan metrin päähän. SICK:n skannerit on tuotu vajaan metrin korkeudelle maasta, ja ne toimivat lähialueilla.
Näiden lisäksi Gachassa on muun muassa kuusi tutkaa, erilaisia kameroita sekä inertiayksikkö IMU sekä sujuvat tietoliikenneyhteydet. Gachassa ei ole kirkkaita ajovaloja (autonomia ei niitä vaadi) eikä esimerkiksi tuulilasinpyyhkimiä (niitäkään autonomia ei vaadi). Siinä on koko auton rungon ympäri LED-pistematriisinäyttö, joka kertoo ympäristölle auton aikomuksista, esimerkiksi ”Boarding” silloin kun ihmisiä nousee kyytiin tai jää pois.
Gachan autonomia nojaa Sensible 4:n aiemmin kehittämään nelostason autonomiaan, jota on kehitetty muun muassa Juton, eli Renault Twizyn runkoon rakennetun testimuulin avulla. Nelostason autonomialla tarkoitetaan sitä, että auto pystyy toimimaan ja ajamaan aiemmin kartoitetulla reitillään melkein kokonaan itsenäisesti. Yllättävien liikennetilanteiden sattuessa kohdalle auto ohjataan etäohjauksella hankalien paikkojen ohi.
Sensible 4:n tekniikan erikoisuus on kyky toimia kaikissa sääoloissa, myös sumussa ja lumisateessa. Vaikea sää on perinteisesti ollut haastavaa autonomisille autoille ja erilaisille ajamisen avustimille.
Jos Sensible 4 kiinnostaa:
- Kirjoitin Sensible 4:n tekniikasta 2017 ja asiasisältö on edelleen kohdallaan.
- Kesällä 2018 pohdin Sensible 4:n ja VTT:n autotekniikkaa.
- Muutama kuukausi sitten mietin blogissa Mujin motiiveja lähteä ylipäätään autonomiseen ajamiseen mukaan.
Mujin motiiveja avattiin eilen lisää. Gachan kaltainen auto on mitä parhain palvelualusta lähiöissä ja harvahkosti asutuilla alueilla, jossa väestön tiheys ei riitä ylläpitämään kunnollisia palveluja tai julkista liikennettä, mutta järkevää palvelua voidaan saavuttaa sadan kilometrin akkukantamalla kulkevalla pikkubussilla. Mujin visioissa Gachan runkoon on rakennettu esimerkiksi pientä myymälää ja kirjastoakin. Ikääntyvät väestöt tuovat omat haasteensa ja Gacha vastaa myös niihin.
Mujin esittelysivusto on osoitteessa www.muji.com/muji-gacha
Pikkuserkku etelänaapurista
Gachan kanssa hieman samaa ideaa, joskin eri mittakaavassa, tekee Virolainen Starship. Kävin torstaina Tallinnassa North Star AI -konffassa, jossa myös Starship oli edustettuna.
Starshipin tuote on kuusipyöräinen pieni kuljetin, joka kulkee kävelyteillä ihmisten seassa. Robotti on suurehkon kuljetuslaatikon kokoinen ja se toimii jakelurobottina viimeisellä kilometrillä, jakaen vaikkapa ruokaostoksia tai pitsaa.
Starshipin tekniikka on paljon yksinkertaisempaa kuin Gachan. Siinä on kymmenkunta kameraa, tietoliikenneyhteydet ja GPS-paikannin. Varsinainen paikannus ja suunnistus tehdään konenäön pohjalta, jopa kahden sentin tarkkuudelle. Starshipin laitteet eivät toimi huonossa kelissä tai vaikkapa yöllä.
Starshipin robottilogistiikan palvelut nojaavat hubiin eli paikalliseen keskukseen. Yksi hubi syöttää robotteja suunnilleen kolme kilometriä kanttiinsa olevalla neliön alueella, eli noin yhdeksän neliökilometrin maapläntillä. Hubi voisi olla myös liikkuva, kuten esimerkiksi pakettiauto.
Jotta Starshipin tai Gachan kaltaisessa laitteessa olisi mitään järkeä, tarvitaan varsinaisen kuljetuslaitteen lisäksi infrastruktuuria pitämään kuljettimet tiellä ja liiketoimintaa tarjoamaan niihin palveluja. Esimerkiksi Starshipin edustaja kertoi heidän kokeilleen mallia, jossa he tarjoavat logistiikkaa suurille vähittäiskauppaketjuille. Äkkiä ajatellen idea kuulostaa hyvältä, mutta se ei toiminut alkuunkaan. Nyt Starship toimii itse ruokakauppana ja jakelee partneriravintoloiden ruokaa samaan malliin kuten vaikkapa Wolt Suomessa tekee. Lisäksi Starshipin hubit voivat ottaa vastaan lähetyksiä ja toimittaa ne edelleen loppuasiakkaan ovelle.
Starship on siis lähetysten toimittaja, ruokakauppa ja ruokalähetti. Se vain sattuu operoimaan kuusipyöräisellä, nelostason autonomiaan kykenevällä robotilla. Tätä varten Starship on rakentanut ruokalogistiikan ja partneriravintolaverkostot, tavaralogistiikkaa ja liiketoimintamalleja ja mobiilisovelluksia – kaiken mitä toiminta vaatii.
Gacha olisi mainio alusta samansuuntaisile palveluille ja sen teknologinen perusta mahdollistaa paljon kompleksimmat ratkaisut. Toisaalta Gachan hinta lienee monikymmenkertainen Starshipin robittiin nähden, joten tuottoakin pitää tulla eri tavalla.
Muji globaalina kuluttajatavarajättinä pystyy halutessaan toteuttamaan visioimansa palvelut. Kuitenkin ainoat aikataulut, mistä perjantaina konkreettisesti puhuttiin olivat henkilökuljetuspilottien käynnistäminen muun muassa Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Tuotantokäyttöön pyritään noin 2021. Sensible 4:n teknologia on kaikesta päätellen hyvää ja toimivaa, nyt pitäisi kiireesti alkaa kehittämään todellisia palveluja demojen päälle.
Helsingissä Forum Virium kehittää muun muassa Jätkäsaaren liikenteen älyllistämistä, enkä yllättyisi jos Gacha-autoja ajelisi myös siellä lähivuosina. Ainakin toivon että ajelee. Eikä olisi haitaksi jos vaunu tekisi muutakin kuin veisi ihmisiä paikasta toiseen. Potentiaalia Gachassa riittää.
Starshipin Ahti Heinla on kirjoittanut mielenkiintoisen blogautuksen Starshipin robotin tekniikasta. Starship on myös kimpassa Daimlerin kanssa.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala