En yleensä saa paljoakaan palautetta jutuistani, mutta aiemmin syksyllä kirjoittamani artikkeli suurteholatauksen tarpeesta nosti esille tarpeen lataustekniikoiden esittelylle. Niinpä tässä sitä tulee.
Sähköauton lataaminen kotona, kaupassa ja tien päällä voi tuntua aluksi monimutkaiselta. Kuitenkin jo muutaman perusasian opettelulla oman auton lataaminen sekä hitaasti että todella suurellakin teholla alkaa sujumaan.
Kaikkien ladattavia autoja voidaan ladata peruslatauksella. Esimerkiksi kotilataus tai työpaikan tai kaupan parkkiksella tarjolla oleva latauslaite tarjoaa yleensä tällaisen standardiliittimen, johon auton voi kytkeä omalla kaapelilla. Näin sähköauton akku latautuu tyhjästä täyteen tavallisesti 6-10 tunnissa, eli hidas lataus sopii parhaiten yön yli tai työpäivän läpi tapahtuvaan lataamiseen.
Hitaan latauksen latausteho vaihtelee usein paljonkin latauspaikkojen välillä. Esimerkiksi auto, joka kotilatauksessa lataa akun täyteen kymmenessä tunnissa, saattaa lähikaupan tehokkaammassa latauksessa täyttyä vain puolessa tästä ajasta. Eri lataustehojen taustalla on erilaiset sähkönsyötöt: lähikaupan pihaan on usein helpompi tuoda suuri sähköteho kuin kotiin. Lisäksi eri autot osaavat hyödyntää lataustehoja eri tavalla.
Pikalatauksen teho ei ole riippuvainen peruslatauksen nopeudesta
Peruslatauksen lisäksi sähköautoja voidaan ladata myös pikalatureilla. Tällöin käytetään suurempaa latausliitintä ja latauslaitteessa jo valmiina olevaa paksumpaa latauskaapelia, joilla suuritehoinen latausvirta kytketään autoon. Pikalaturi ohittaa auton sisäisen laturin, eli auton peruslatauksessa käytettävän laturin teho ei rajoita pikalatausta.
Pikalatauksen maksimiteho on viime vuosiin asti ollut noin 50 kilowattia. Tällä teholla sähköauton akun on saanut melkein tyhjästä melkein täyteen tavallisesti noin 30-60 minuutissa.
Markkinoille on kuitenkin vähitellen tulossa autoja, joiden akkukapasiteetti on varsin suuri. Esimerkiksi Audi e-tron kantaa pohjassaan 95 kilowattitunnin akkua, josta noin 83 kilowattituntia on käytössä. ID.3:n suurin akkupaketti on kapasiteetiltaan 77 kWh. Teslalla on ollut mallistossaan jo muutaman vuoden auto 100 kilowattitunnin akustolla.
Perinteisellä pikalaturilla e-tronin lataamiseen tyhjästä melkein täyteen kuluisikin puolitoista tuntia ja ID.3:n suurimman akkuversion lataamiseenkin pitkälti yli tunti.
Voidaankin todeta, että autojen kehitys on ottanut kiinni pikalaturien tarjoaman tehon ja vähitellen latauslaitteista on tullut pullonkaula sähköautojen pikalatauksessa.
Suurteholataus tarjoaa tehoa niin paljon kuin auto pystyy sitä ottamaan
Pikalatauksen uusi sukupolvi, suurteholataus, tuokin apuja latausnopeuteen. Nämä niin sanotut HPC-suurteholaturit (High Power Charging, joskus myös Hypercharging, Hyperlaturi) antavat tehoa parhaimmillaan 150-350 kilowattia, mikä nopeuttaa selvästi pikalatausta. Teho on jopa 3-7 kertainen aiempiin pikalatauslaitteisiin verrattuna ja tällä hetkellä HPC-latauslaitteet pystyvät antamaan enemmän tehoa kuin mikään markkinoilla oleva auto pystyy sitä hyödyntämään.
Lisäksi Teslalla on oma Supercharger-verkkonsa. Nämä laturit ovat lähtökohtaisesti yli 100 kilowatin tehoa tarjoavia laitteita, uusin versio Teslan omasta suurteholatauksesta (V3 Supercharger) nostaa tehot jopa 250 kilowattiin.
Autoilijan kannalta näitä latureita käytetään kuin mitä tahansa pikalatureita, ja niitä voi olla vaikea erottaa muista pikalatureista. Pieniä ulkoisia eroja HPC-latureissa kuitenkin on aiempiin pikalatureihin nähden: Suurteholaturit ovat tyypillisesti suurempia kuin perinteiset pikalaturit ja niissä on yleensä yksi tai kaksi eurooppalaista standardia olevaa CCS-latausliitintä. Japanilaisstandardi Chademo on tavallisesti jätetty niistä pois.
Miten paljon suurteholataus sitten nopeuttaa varsinaista latausta, kuinka paljon nopeammin matka voi jatkua?
Tämä riippuu automallista. Esimeriksi Porsche Taycan osaa hyödyntää tehoa parhaimmillaan 270 kilowattia, Audi e-tron 150 kilowattia ja Volkswagen ID.3 mallista riippuen joko 50, 100 tai 125 kW.
Myös Teslan Model S ja Model X -autoihin on saatavilla jälkiasenteisesti CCS-konversio, joka mahdollistaa CCS-latauksen käyttämisen näissä autoissa. Model 3 toimii CCS-latauksen kanssa suoraan, ilman sovitinkappaleita.
Muista asettaa latausasema navigaattoriin
Suuritehoiseen pikalataukseen vaikuttaa muuta latausta enemmän akuston lämpötila. Siksi suurteholatausasemalle ajettaessa onkin tärkeää asettaa latausasema navigaattoriin kohteeksi. Suurin osa markkinoilla olevista autoista pystyy lämmittämään akuston sopivasti laturille tullessa, jolloin laturista saadaan nopeammin suurin teho irti.
Suurteholatauksen hinta vaihtelee melkolailla. Osa latauslaitteista laskuttaa minuuttipohjaista hintaa, osa kilowattituntipohjaista. Suurimpiin 350 kilowatin lataustehoihin yltävät IONITY-latausverkon laitteet ovat tavallisesti kalleimpia, 150 kilowatin tehoon yltävät laitteet kustantavat vähemmän, mutta kuitenkin selvästi enemmän kuin perinteiset 50 kilowatin laitteet.
Kirjoitin aiemmin IONITY-latausverkosta täällä.
Suurteholatureita on Suomessa erityisesti eteläisimmässä Suomessa, mutta ne yleistyvät tällä hetkellä nopeasti. Suomessa suurteholatureita on Recharge Infran, Virran ja IONITY:n latausverkostoissa. Eniten yksittäisiä suurteholatauspisteitä on Teslalla, Supercharger-verkossa.
Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala
Latauskarttaa korjattu 30.11.2020, Suvilahden laturi unohtui ensimmäisestä karttaversiosta.
Voiko hybridin 22 kw lataustehon mahdollistavaa akkua ladata suurteholaturilla?
Hei, on olemassa muutamia hybridimalleja, erityisesti Mersulta, joita voi ladata CCS-liitännän kautta tuolla noin 20-30 kilowatin teholla. Jos autossa on CCS-liitäntä (olipa se hybridi tai täyssähköauto), sitä voi aina ladata HPC-suurteholaturilla. Tämä todennäköisesti ei kuitenkaan ole kovin mielekästä, koska aikapohjaisella minuuttilaskutuksella hybridin suurteholataus tulee kalliiksi. Mutta ei se autoa tai akkua riko.