Plugin-hybridit ajettu – mitä jäi käteen?

Ajoin tänä keväänä muutaman eri plugin-hybridin, (Volkswagen Passat GTE, BMW i8 ja 330e sekä Volvo XC90) ja viime vuonna vielä Golf GTE:nkin ja Mersu C350e:n

Kaikki autot edustavat valmistajansa näkemystä lähitulevaisuuden sähköistetystä voimalinjoista, joissa sähkömoottori avustaa bensiinikonetta. Autosta riippuen enemmän tai vähemmän.

Yhteistä kaikille autoille on se, että voimalinja tuntuu valmiilta paketilta. Autoja on selvästi testattu kunnolla ja aiemmista hybridikokeiluista on otettu opiksi. Näitä autoja harkitessa hankintaa ei tarvitse jättää tekemättä sen takia, että auton toiminta epäilyttää tai sähkökoneisto olisi jotenkin päälleliimattu irrallinen osa koneistoa.

Yhteistä autoille on myös hintavuus: Plugin-hybridit ovat lähtötasoltaan vähintään 40 000 euron autoja, koeajoautojen varustelulla lähempänä 60 000 euroa. Volvo XC90 ja BMW i8 ovat jo päälle sadan tonnin pelejä.

Passat GTE on yksi harvoista isoista plugin-perheautoista.
Passat GTE on yksi harvoista isoista plugin-perheautoista.

Kallista autoa kompensoi matala autovero, joka tekee lisävarusteista halvempia. Lisäksi Espoossa matalapäästöautot saattavat saada Länsiväylän vanhan bussikaistan käyttöönsä ja Helsingissä vähäpäästöisillä parkkeeraaminen on edullisempaa. Kuka tietää, ehkä tulevat tietullitkin ovat edullisempia vähäpäästöisille kuin klassisille moottoritekniikoille. Polttoainekuluissakin voi säästää suhteessa bensiini- tai dieselmoottoreihin.

Plugin-auto ei ole sähköauto. Siinä missä varsinkin Tesla ja moni muukin täyssähköauto tekee selväksi sähköisen ytimensä, plugin-hybridi tuntuu jopa peittelevän sitä. Kojelaudat ja mittaristot kertovat ikäänkuin ohimennen sähköisistä toiminnoistaan, muuten tuntuma on pidetty mahdollisimman klassisena. Plugin-hybridi on evoluution askel, pieni irtiotto bensiinivoimasta kohti sähköisiä linjoja.

XC90 on Volvon ensimmäinen uuden voimalinjasarjan tuotos.
XC90 on Volvon ensimmäinen uuden voimalinjasarjan tuotos.

Euroopassa on pohdittu dieselin tulevaisuutta. Dieselillä päästään pienempiin polttoaineenkulutuslukemiin kuin bensakoneella, mutta pienhiukkaset ja niiden suodattaminen ovat ongelmallisia. Jos tulevaisuuden hiili- ja hiukkaspäästöjä halutaan saada vähennettyä, olisi plugin-hybridi siihen paljon parempi menetelmä kuin dieselin kehitäminen. Dieselin hyötysuhteen noston tie alkaa käydä kiviseksi, kun taas plugin-hybridi viitoittaa tien kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Akkutekniikan kehittyessä bensakoneen merkitystä kokonaispaketissa voidaan ajaa pienemmäksi, jolloin liikenteen päästöt melkein väistämättä vähenevät.

Plugin-hybridi mahdollistaa myös mielenkiintoisia tulevaisuuden ratkaisuja. Volkkari on esitellyt Audin brändillä täyssähköauton, missä taka-akselilla on kaksi erillistä sähkömoottoria, yksi kummallekin renkaalle. Rengaskohtainen moottorointi mahdollistaa torque vectoring -tekniikan, eli nykyistä tarkemman voimansäädön. Saman valmistajan Golf GTE Sport -konsepti puolestaan tuo sähkömoottorin etuakselin lisäksi myös taakse, eli tekee plugin-hybridistä nelivetoisen. Tällä hetkellä Mitsubishi Outlander PHEV on oleellisesti ainoa tällainen auto markkinoilla.

Bensakoneiden kehityssuunta saattaa plugin-autojen myötä muuttua. Jatkossa tarvittaneen enemmän pieniä, varmatoimisia moottoreita jotka kykenevät antamaan tehokkaasti kolmisenkymmentä kilowattia tehoa ja sietämään jatkuvia käynnistelyjä ja sammuttamista ja pitkiä seisottamisia. Huipputehot tarjoilee tarkasti ja tehokkaasti sähkömoottori. Satojen kilowattien polttomoottorit saattavat olla juuri tällä hetkellä kehityskaarensa huipulla.

Uskon myös hintojen tulevan vähitellen alaspäin, kun valmistusmäärät kasvavat ja tekniikan tuotekehityskustannuksia saadaan katettua.

Plugin-hybridiä ja täyssähköautoa ei pidä asettaa vastakkain. Ne ovat molemmat askelia oikeaan suuntaan, kohti päästötöntä liikkumismuotoa ja fossiilisten polttoaineiden alasajoa. Sähköautot ovat tällä hetkellä kuitenkin liian epäkäytännöllisiä (tai kalliita; Tesla) suurelle enemmistölle kuluttajia, joten plugin-hybridi on luonteva väliaskel. Plugin-autot opettavat käyttäjille auton latauksen, pitäen tutun bensaluukun edelleen saatavilla. Plugin-auto helpottaa siirtymistä kohti täyssähköautoa, joka odottaa ehkä jo muutaman vuoden päässä.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

2 kommenttia artikkeliin ”Plugin-hybridit ajettu – mitä jäi käteen?”

  1. Henkilöauto kuluttaa matka-ajossa n. 10kW keskimääräisen tehon. Tätä taustaa vasten polttomoottorin ei tarvitsi olla 30kW vaan 15kW pitäisi riittää mainiosti. Kun akun varaus menisi esim. alle 40%:n, polttomoottori alkaisi käydä täydellä teholla ja akku alkaisi latautua 5kW teholla. 15kW 1-sylinterinen 4-tahtimoottori olisi kevyt ja edullinen. Olen kovasti ihmetellyt, miksi tämän päivän pistokehybridien polttomoottorit ovat niin isoja ja tehokkaita?

    • Tämän päivän pistokehybridien polttomoottorit on tehty normaalien moottorisarjojen pohjalta. Plugin-autoja tehdään niin vähän, että niitä varten taitaa olla vain Toyota kehittänyt oman Atkinson-kierrolla viritellyn 1,8 -litraisen moottorin Priukseen. BMW i3:ssa on moottoripyörän moottori. Eli tällä hetkellä ei ole taloudellista kehittää sitä 15 kW polttomoottoria hybrideihin. Ehkäpä akkutekniikka kehittyy sellaista vauhtia, että nykyhybrideistä hypätään suoraan täyssähköautoihin.

Kommentointi on suljettu.