Vihdoin eroon RFID-tunnisteista

Sähköautojen latausverkostojen omistajat ja operoijat hoitavat laskutustapahtuman yleensä luottokorttipohjaisesti. Sähköauton käyttäjä ilmoittaa korttinsa tiedot operaattorille ja saa vastineeksi RFID-tunnisteen. Tällä tunnisteella lataustapahtuma sitten aloitetaan ja lopetetaan. Veloitus on tavallisesti aikaperusteista. Myös siirrettyjen kilowattituntien perusteella voidaan laskutusta tehdä.

Sähköautoilijalla Suomessa onkin tyypillisesti sekä Fortumin Charge & Drive -verkon RFID-tunniste, että Liikennevirran kaksi erillistä tunnistetta mukana. Monessa tapauksessa tunnistautumisen voi tehdä myös kännykällä, joko erillisellä aplikaatiolla tai tekstareilla.

BMW i3 sai virtaa vuosi sitten joulukuussa nopean CCS-latausliitännän yli Fortumin tolpalla Kuninkaantien ABC:llä. Tunnistautumisen tein RFID-tunnisteella.
Tesla-kuskin ei tarvitse paljoa muuta kuin löytää vapaa latauspaikka Supercharger-tolpan vierestä ja liittää auto siihen. Lataus on yleensä ilmaista, mutta maksukin löytää tiensä perille. Latausta Akaalla.

Tesla-kuskit voivat kuitenkin parkkeerata autonsa Teslan oman pikalaturin viereen ja ilman mitään tunnistautumista tökätä kaapelin autoon ladatakseen menopeliään. Hieman auton vuosimallista ja latausaseman ruuhkaisuudesta riippuen lataus tavallisesti ei maksa mitään.

Teslan hienous on siinä, että lataustolppa tunnistaa siihen liittyvän auton kaapelin välityksellä ja osaa ohjata pikalatauksen mahdollisen laskun oikeaan luottokorttiin ilman mitään RFID-tunnistetta tai matkapuhelinäppyläistä.

Nyt tätä ihanuutta on luvassa eurooppalaisen lataustavan käyttäjille, eli niille autoille joissa on Type2 “Mennekes” -latausliitin tai sen pikalatauslaajennus joka tunnetaan nimellä Combined Charging System, CCS. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia, paitsi japanilaisia autoja.

Ensimmäisenä tiedoterintamalla ehti hollantilainen Fastned. Kenties Shellin tekemä New Motion ostos pelästytti samassa valtiossa toimivan Fastnedin julkaisemaan tiedotteen latauksen mahdollistamisesta vain kaapelin avulla. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun Fastnedin toimitusjohtaja otti mihinkään mun Tweettiin kantaa. Sinänsä kyllä aivan asiasta.

Fastned on hienosti brändännyt latausasemansa Hollannissa. Laturit ovat ABB:n standarditavaraa.
Saksalainen RWE:n Type2 ”Mennekes” -lataustolppa toukokuussa 2015. Huomaa pieni Intercharge-logo ja QR-koodi. Tämä on Hubject-ihanuutta.

Fastned siis ilmoittaa ottavansa käyttöön “Autocharge” -nimisen lataustavan, jossa auto tunnistetaan liitännän yli ja lataus tapahtuu ilman RFID-palikoita. Eli aivan kuten Teslalla. Lataus maksaa aivan saman verran kuin ennenkin, mutta tunnistautuminen jää pois. Tämä tekee lataustapahtumasta merkittävästi vaivattomamman ja säästänee minuutin, pari aikaakin.

Fastned ei kuitenkaan ole keksinyt lataustapaansa itse. Liikennevirran toimitusjohtaja Jussi Palola kertoo, että samanlaisen uutisen olisi voinut julkaista vaikka parikymmentä eurooppalaista lataustoimijaa, koska kyseessä on ISO 15118 standardi jota on kehitetty paljolti Hubject-roamingverkon yhteistyönä. Kerroin Hubjectistä vuonna 2014 aikaisemmassa blogissani.

Uutta lataustapaa saadaan vielä hetki odottaa. Se vaatii sekä yhteensopivia autoja, että latauslaitteita. Palolan mukaan näitä on odotettavissa ensi vuonna. Muutos tulee siis tapahtumaan vähitellen auto- ja laturikannan uusiutuessa. Joitain latauslaitteita voitaneen myös päivittää uuteen standardiin, ehkä myös autoja.

Fortumin Tero Era tietää kertoa, että erityisesti OP Ryhmän kanssa yhteistyössä rakennettava noin sadan keskinopean Type2-latauspaikan verkko tulee toimimaan jatkossa ilman RFID-tunnistautumista, juurikin samaisen ISO 15118 -standardin voimin. Fortumin OP:lle rakentamat lataustolpat ovat suomalaisen Enston toimittamia.

Tunnistautuminen on vain yksi osa standardin suomia mahdollisuuksia. Mukana tulee myös V2G-toimintoja, eli mahdollisuus syöttää sähköä autosta verkkoon. Helsingissä Helen on jo kokeilemassa tällaista tekniikkaa, Fortum pystyttää ensimmäiset omat V2G-laitteensa vuoden lopulla Espooseen ja Osloon. Helenin tolppa on kuitenkin japanilaistandardi Chademon päälle rakennettu, onkin mielenkiintoista nähdä lähteekö Fortum tekemään V2G:tä CCS:n yli.

Autoilijan tunnistaminen ilman RFID-avaimenperiä on pitkään odotettu ominaisuus, joka tekee sähköautoilijan elämästä monella tapaa helpompaa. Aivan keskeinen rajoite sähköautojen yleistymiselle ovat olleet monenlaiset tavat ladata autoa ja rajusti vaihtelevat lataushinnat. RFID-tunnisteen poisjättö on yksi askel oikeaan suuntaan, jossa autoilija voi vain ottaa latauslaitteesta kaapelin oikean näköisellä pistokkeella, liittää sen autoon ja siirtyä kahville.

Teksti ja kuvat: Tuomas Sauliala

2 kommenttia artikkeliin ”Vihdoin eroon RFID-tunnisteista”

  1. Ehkä vielä oleellisempi jako kuin RFID vs ei-RFID on ”Kytke vain kaapeli” vs ”Kytke kaapeli ja tee vielä jotain muutakin.” Parkkisähkön järjestelmässä RFID on kytketty kaapeliin, joten RFID:n näyttäminen tapahtuu samalla kun kaapelin tökkää kiinni, ilman eri toimenpiteitä. Käyttäjäkokemus on sama.

    Näin Parkkisähkön edustajana tahtoisin vielä tuoda esiin sen, että automaattinen tunnistaminen on Parkkisähkön järjestelmässä kaikissa pisteissä: Julkisessa lataamisessa, kotona ja työpaikalla. Kalliimpia 15118-latureita tuskin ihan pian nähdään kotona ja työpaikoilla.

    Ehkä kaikkein tärkein käyttäjäkokemusta määrittävä asia on kuitenkin se että mahdollisuus kytkennän sekvenssivirheeseen on eliminoitu.

    Järjestelmässä, jossa lataus pitää aloittaa ja lopettaa erikseen, voi kytkennän periaatteessa tehdä kuudella eri sekvenssillä:
    1) kaapeli kiinni auton pää, kaapeli kiinni latauslaite, tekstari
    2) kaapeli kiinni auton pää, tekstari, kaapeli kiinni latauslaite
    3) kaapeli kiinni latauslaite, tekstari, kaapeli kiinni auton pää
    4) kaapeli kiinni latauslaite, kaapeli kiinni auton pää, tekstari
    5) tekstari, kaapeli kiinni auton pää, kaapeli kiinni latauslaite
    6) tekstari, kaapeli kiinni latauslaite, kaapeli kiinni auton pää

    Jos jokin näistä sekvensseistä ei toimi, on käyttäjäkokemus kuraa. Pahimmassa tapauksessa sekvenssin pitää olla erilainen autosta riippuen. Jo se että sekvenssiasetukset ovat erilaisia edes kahden latauslaitteen tai operaattorin välillä, aiheuttaa harmia ja epätietoisuutta. Pahimmassa tapauksessa myös latauksen lopettamisessa on myös ei-toimivia sekvenssejä, niitähän on myös 6 kappaletta sellaisessa järjestelmässä jossa lataus täytyy erikseen komennolla lopettaa.

    Parkkisähkön käyttäjäkokemuksessa olemme lähteneet liikkeelle siitä, että väärää kytkentäsekvenssiä ei ole. Kytket kaapelin miten vain, se vain toimii. Tämä käyttäjäkokemus on mahdollista saavuttaa RFID:n kanssa tai ilman.

Kommentointi on suljettu.